Uutta koronaviruksen tartuntahuippua odotettiin elokuulle, kun lomat loppuivat ja ihmiset palasivat lomilta takaisin työpaikoille ja oppilaitoksiin. Uutta tautihuippua ei kuitenkaan tullut vaan tartuntamäärät ovat lähteneet laskemaan alaspäin.
Tämä näkyy myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja hoidon tarpeessa.
– Tämä on ollut havaittavissa myös HUS:n alueella. Nyt aivan viime päivinä lasku on hieman tasaantunut, mutta kyse voi olla myös luonnollisesta vaihtelusta, sanoo HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen Verkkouutisille.
Järvisen mukaan kaikki tilastot osoittavat, että tilanne koronan suhteen on parempi kuin aikoihin. Samaa kieltä puhuvat HUS-alueen jätevesinäytteet.
Samalla kun tartuntojen määrä on vähentynyt niin taudinkuva on muuttunut. Korona ei aiheuta enää samanlaisia oireita kuin aiemmin. Aiemmin vakavat hengitysvaikeudet ja keuhkoinfektiot kuuluivat taudinkuvaan. Nyt nämä oireet ovat kadonneet lähes kokonaan.
– Tällä hetkellä sairaalahoidossa koronainfektion vuoksi olevat potilaat ovat, hyvin iäkkäitä tai runsaasti perussairauksia omaavia henkilöitä, joiden oma vastustuskyky on alentunut sairauden tai lääkityksen vuoksi, Järvinen sanoo.
Korona-tilanne näyttää siis tällä hetkellä varsin positiiviselta. Rokotukset ovat tehonneet niin kuin niiden on toivottukin tehoavan ja ne ehkäisevät hyvin vakavaa taudinkuvaa vastaan.
– Suomessa väestöllä on hyvä suoja vakavaa taudinkuvaa vastaan. Suuri osa väestöstä on sairastanut taudin, mutta laumasuoja ei suojaa taudin sairastumiselta tai siihen uudelleen sairastumiselta, Järvinen sanoo.
THL tiedotti Suomen uudesta koronastrategiasta viime viikolla. Uuden strategian mukaisesti riskiryhmiin kuuluvat ja kaikki yli 65-vuotiaat saavat viidennen rokoteannoksen marras- ja joulukuussa.
Aiemmin koronatartuntojen huiput ovat osuneet juuri vuoden vaihteen tienoille. Uudessa strategiassa on otettu huomioon aiempien vuosien kokemukset.
– Meillä on ollut tietty vuodenaikaisvaihtelu hengitystieinfektioissa. Vaikkakin viime kesänä korona käyttäytyi ihan toisin ja heinäkuussa tuli tartuntapiikki. Yleensä hengitystieinfektiot kuitenkin lisääntyvät talvea kohti mentäessä. Siitä syystä suosittelemme syystalven tehosterokotteen antamista niille, joilla on suurin riski saada vakava tauti, THL:n Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän eli KRAR:in sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo Verkkouutisille.
Suomi on aiemmin noudattanut rokotusstrategiassaan pitkälti samaa linjaa kuin Norja ja Tanska. Myös uudessa rokotusstrategiassa Suomi toimii samalla linjassa niiden kanssa. Nohynekin mukaan maiden tartuntatilannekin on tällä hetkellä hyvin samankaltainen.
Tänä vuonna osa väestöstä on saanut jo kolme tehosteannosta. Korona näyttää muuttaneen muotoaan niin, että taudista on tullut entistä lievempi. Tuleeko koronarokotteesta influenssarokotteen kaltainen vuotuinen rokote?
Asko Järvinen ei osaa eikä halua vastata kysymykseen.
– En ole tämän alan asiantuntija. Mielestäni tällä aiheella on politikoitu jo tarpeeksi, hän sanoo.
Järvinen kuitenkin muistuttaa, että vaikka rokotteet ovat turvallisia niihin liittyy aina riskinsä. Sen takia hänen mukaansa on syytä harkita tarkkaan ketä tarvitsee rokottaa.
– On vielä vaikea sanoa, miten tulevaisuudessa rokotetaan. Se riippuu siitä, miten virus muuntautuu. Jos virus muuntautuu hyvin vähän, niin silloin voi ajatella, että nykyinen suoja riittää valtaosalle väestöä. Siinä tapauksessa tehosteannoksia tarvitaan vain hyvin hauraille tai perussairautensa takia alttiille ihmisille. Tällöin tarkoin kohdistettu vuosittainen tai puolivuosittainen rokottaminen riittäisi, Nohynek sanoo.
– Mutta jos viruksen rakenne muuttuu hyvin paljon ja se pystyy väistämään rokotteen tai tartunnan antamaa suojaa, niin olemme taas lähtöpisteessä. Silloin tarvitaan uusia rokotteita ja uusi tehosteannoksia.
Kysymykseen siitä, että onko pahin koronan suhteen koettu ja takana päin Nohynek ei halua vastata. Hänen mukaansa näyttää siltä, että virus on tullut jäädäksensä ja se on muuttumassa endeemiseksi.
THL ja KRAR kuitenkin seuraavat tilannetta koko ajan.
– Koronan moninaisuus ja muuntautumiskyky on yllättänyt meidät näiden muutaman vuoden aikana. Sen takia olemme varuillamme. Varustaudumme pahimpaan, mutta tämän hetkisen tiedon valossa olemme paljon valoisammin mielin.
