Tuoreen tutkimuksen perusteella aivojen hermosolujen välisten yhteyksien katkeaminen voi selittää osan koronaviruksen aiheuttamista pitkäaikaisista kognitiivisista oireista.
Näihin lukeutuu muun muassa ”aivosumu”, joka voi vaikuttaa muistiin, keskittymiseen, uneen ja puhekykyyn. Karoliinisen instituutin tutkijat huomauttavat Nature-tiedelehdessä, että koronan on todettu lisäävän osalla sairastuneista riskiä dementian kaltaisten sairauksien kehittymiseen. Riskin uskotaan olevan suurin ikääntyneillä ja vakavasta taudinkuvasta kärsineillä.
Tutkijat ovat kokeilleet viruksen vaikutusta kantasoluista kasvatettuihin ”minielimiin”. Aivoja imitoivan pienen biologisen rakenteen havaittiin menettävän suuren määrän synapseja, jotka yhdistävät eri aivosoluja. Niitä katoaa myös normaalisti, kun aivojen immuunisolut karsivat vähälle käytölle jääneitä synapseja.
– Niiden ylimääräinen eliminaatio koronainfektion myötä voi selittää sitä, miksi joillekin ihmisille ilmaantuu kognitiivisia oireita pitkän koronan myötä, tutkijat selittävät havaintojaan Conversation-sivustolla.
Neuronien tavanomaisen karsinnan uskotaan häiriintyvän Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa sekä skitsofreniassa. Koronaviruksen sairastuttamissa näytteissä havaittiin samankaltaisia muutoksia.
Tutkijat myöntävät, että kantasoluista tehty biologinen rakennelma muistuttaa enemmän sikiön kuin aikuisen aivorakennetta. Synapsien katoamisesta on silti saatu näyttöä ruumiinavauksissa ja magneettikuvauksissa. Havainto voi johtaa uusien hoitomuotojen kehitykseen.
– Jatkossa aiomme tutkia sitä, kuinka erilaiset lääkkeet voivat estää infektiomalleissa näkemiämme muutoksia, mikä toivottavasti johtaa tehokkaiden hoitojen kehitykseen. Toisessa tutkimuksessa havaitsimme, että minosykliini-antibiootti voi vähentää mikrogliasolujen aiheuttamaa synapsikarsintaa laboratorio-oloissa, Karoliinisen instituutin tutkijat sanovat.
Tämän vuoksi välttelen tartuntaa sen minkä voin:
”Challenging this model with modest live virus titers, we observe neuronal cell death and microglia-mediated synapse loss.”https://t.co/dXZpDvjPMN
Kirjoittajan tiivistelmä meille ei-neurotieteilijöille:https://t.co/ybEPTr9O2w
— Jukka Koskela🇺🇦 (@jukka_koskela) October 28, 2022
