Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipellon mukaan horisontissa siintävä talouskasvu helpottaa monen kotitalouden taloushuolia.
– Suomalaisilla kotitalouksilla on takanaan raskaita vuosia, eikä heikentynyt työllisyystilanne vähennä kuluttajien huolia. Hyvä uutinen on, että viime vuosina huvenneita puskurirahastoja on saatu tämän vuoden aikana osittain rakennettua uudelleen, hän sanoo tiedotteessa.
Ansiotason odotetaan hieman nousevan vuoden 2025 aikana palkankorotusten myötä. Samaan aikaan inflaation odotetaan olevan maltillista ja ansiotason nousua hitaampaa, mikä kasvattaa suomalaisten ostovoimaa. EKP jatkaa koronlaskujaan alkusyksyyn saakka, mikä tarkoittaa laskevia euriboreja etenkin alkuvuoden aikana.
Asuntolainan koosta, lyhennystavasta ja pituudesta riippuen suomalaisille asuntovelallisille jää korontarkistusten myötä kuukausittain kymppejä tai satasia enemmän rahaa kulutukseen, säästämiseen tai sijoittamiseen.
Kokonaisuudessaan suomalaiset asuntovelalliset maksavat noin 1,5 miljardia euroa vähemmän asuntolainojen korkokuluja.
– Monet suomalaiset painottavat yhä säästöjen kerryttämistä kulutuksen sijaan, mutta esimerkiksi remontointiaikeissa näkyy varovaista nousua. Jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen vahvistuu, se voi heijastua kasvavana, patoutuneena kysyntänä suurempiin hankintoihin tai vaikkapa oman kodin remontointiin, sanoo Kivipelto.
Työllisyydessä suunta on parempaan
Viime loppuvuotta leimasi kasvanut työttömyys ja lisääntynyt työttömyyden uhka. Talouskasvun odotetaan vahvistuvan alkaneen vuoden aikana, mutta kestää aikaa, ennen kuin yritysten rekrytoinnit käynnistyvät toden teolla.
Työllisyystilanteen todellista piristymistä voi siis joutua odottamaan vuoden loppupuoliskolle, mutta suunta on kuitenkin parempaan päin.
– Yrityksille suunnatuissa kyselyissä näkyykin jo pientä nousua rekrytointiaikeissa. Valitettavasti julkisen sektorin työllisyysnäkymät näyttävät yhä heikoilta, ja osalla julkisen sektorin aloilta irtisanotuista työttömyyskorvaukset muuttuvat ansiosidonnaisesta korvauksesta peruspäivärahalle”, sanoo Kivipelto.
Asuntomarkkinassa viimein elpymistä
Asuntomarkkinoilla nähdään jo valonpilkahduksia, mutta lähtötaso on myös kovin heikko. Asuntokauppojen määrä kasvoi vuoden 2024 aikana vähitellen. Pientä eloa on nähtävissä myös rakennusten aloituksissa sekä rakennusluvissa.
– Asuntojen hinnoissakin on nähtävissä pientä käännettä ylöspäin. Samaan aikaan kuitenkin asunnot ovat yhä hyvin edullisia ansiotasoon nähden – itse asiassa ne ovat olleet näin edullisia ansiotasoon verrattuna viimeksi vuonna 1997.
Asuntomarkkinoiden piristyminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.
– Muuttotappioalueilla muuttoliike pois pitää jatkossakin hintakehityksen maltillisena, sanoo Kivipelto.
Korkeat asuntolainojen korot ovat olleet merkittävä jarru asuntomarkkinoille. Tämän vuoden aikana Danske Bank odottaa kuitenkin kuutta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua EKP:lta, mikä veisi ohjauskoron 1,5 prosentin tasolle.
Kahdentoista kuukauden euriborissakin odotetaan vielä laskua, mutta etenkin lyhyemmissä euriborkoroissa on laskuvaraa koronlaskujen edetessä. Laskevat korot yhdessä kuluttajien paranevan ostovoiman kanssa luovat edellytykset asuntomarkkinan elpymiselle.
Kivipelto huomauttaa, että riskejä luonnollisesti on aina olemassa.
– Hallituksen lisääntyvät sopeutustoimet voivat rajoittaa kuluttajien ostovoiman suotuisaa kehitystä. Yhdysvaltojen uuden presidentin toimet voivat lyödä aaltoja Euroopan ja Suomen talouteen saakka.
– Kuitenkin erityisesti inflaation ja sitä kautta korkotason helpottaminen vaikuttavat suomalaisiin kotitalouksiin sekä Suomen talouden näkymiin merkittävästi. Ne samat tekijät, jotka johtivat viime vuosien talouskurimukseen, tulevat myös viemään suomalaiset kotitaloudet kohti parempia aikoja, Kivipelto jatkaa.
