Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) linjasi keskiviikkona suomalaisen koulutuskentän tulevaisuutta OAJ:n Pelastetaan koulutus -seminaarissa Helsingissä.
Hänen mielestään suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen edellytys on laaja osaamisen kirjo. Kataisen mukaan koulutuksen laatua olisi parannettava kunnianhimoisesti kaikilla tasoilla.
Perusopetuksessa lisäpanostusta kaipaavat pääministerin mielestä muun muassa uudet oppimisen ympäristöt. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan tulisi panostaa. Oppiaineiden välistä yhteistyötä olisi Kataisen mielestä vahvistettava ja oppiainekeskeisyyttä lievennettävä. Erilaisia lahjakkuuksia ja oppijoita olisi tuettava.
– Haluaisin nähdä, että tulevaisuuden peruskoulussa voisimme jo aiempaa selkeämmin kannustaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa, Katainen totesi.
– Tavoite oppimisen korkeasta tasosta ei tarkoita pelkästään omaksutun tiedon määrää, vaan etenkin osaamisen ja ajattelun laatua.
Perusopetuksessa opettajan asemaa olisi Kataisen mielestä vahvistettava. Vastuuta kasvatuksesta ei toisaalta voi sysätä yksin kouluille.
– Koulu ei voi ottaa kokonaisvastuuta kasvatuksesta, vaikka sitä siltä yhä enemmän vaaditaan.
Koulun ja kodin yhteistyötä olisi lisättävä ja viihtyvyyttä kouluissa parannettava.
– Oppimisen iloon liittyy aina ponnistelua. Ehkä viime vuosina ponnistelun merkitys on vähentynyt.
– Ehkä olisi aika nostaa ahkeruus ja tavoitteiden asettaminen tärkeämpään rooliin.
Lukio uudistettava
Ylioppilastutkintoa olisi uudistettava Kataisen mielestä niin, ettei ylioppilaskokeeseen valmistautuminen olisi opiskelun tärkeimmässä roolissa.
– Lukion ensisijainen ja tärkein tehtävä on antaa nuorille riittävän vahvat jatko-opintomahdollisuudet.
Tämä tarkoittaa vahvaa yhteistyösuhdetta lukioiden kesken ja lukioden sekä korkeakoulujen välillä.
– Valmisteilla olevan tuntijakouudistus ja sitä seuraava opetussuunnitelmatyö ovat aivan avainasemassa tässä.
Valinnaisuutta olisi Kataisen mielestä kasvatettava.
– Meidän on luotava lukio, jossa kaikkia ei pakoteta samanlaiseen muottiin.
– Lahjakkuuksia ei pidä kokea uhkana, ja toisaalta opinto-ohjauksen määrää kasvattamalla suuntaansakin etsivät nuoret voivat löytää itseänsä motivoivat opintokokonaisuudet
Katainen toisi innolukioiden kaltaisen mallin muillekin koulutuksen aloille. Innolukio on valtakunnallinen lukiolaisille suunnattu idea- ja innovaatiokilpailu.
– Ehdotankin perustettaviksi myös kansallisia InnoPeruskoulu- ja InnoAmmattikoulutus -verkostoja. Nämä verkostot voisivat hiljalleen laajentua ja toimia joustavasti etsien uusia innovoinnin muotoja ja kumppanuuksia.
Ammattikoulutuksessa Katainen lisäisi oppisopimuskoulutusta.
– Suurempi koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen kysymys on, voitaisiinko suomalaisessa ammattiin valmistavassa koulutuksessa yhdistää oppilaitosmuotoinen, oppisopimusmuotoinen ja muut työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muodot.
Hän arvostelee ammattikoulutuksen rakenteiden pirstaleisuutta.
Korkeakoulutuksen oltava laadukasta
Kataisen mukaan kotimaisille yliopistoille on jatkossakin turvattava mahdollisimman autonominen asema.
Hän hehkutti hallituksen kehyspäätöstä, jossa yliopistojen keräämä yksityinen pääoma varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti.
– Tämä on malli, jossa luodaan vahva kannuste yliopistoille lahjoitusten hankkimiseen ja parannetaan niiden mahdollisuutta itse vaikuttaa niiden rahoituksen määrään.
Kataisen mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville tulisi ”ottaa laajemmin käyttöön” lukukausimaksut.
– Todellisia satsauksia on tehtävä korkeakoulutuksemme vientiin.
Kataisen mukaan suomalaiskorkeakoulut voisivat perustaa yksikköjä maihin, joissa arvostetaan esimerkiksi suomalaista insinööri- tai sairaanhoitajakoulutusta.
– Siellä tutkintoon johtavasta koulutuksesta voisi periä maksuja, Katainen totesi.
