Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa, että kaikille 17-vuotiaille järjestettäisiin kouluissa yhteinen maanpuolustuspäivä. Työryhmä ehdottaa myös, että palveluskelpoisuuden arviointi siirrettäisiin osaksi opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusta.
Tällä tavalla nyt voimassa oleva kutsuntaprosessi porrastettaisiin alkamaan maanpuolustuspäivästä, josta se asevelvollisilla ja vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvilla naisilla etenisi varsinaiseen kutsuntatilaisuuteen, jossa Puolustusvoimat päättäisi jatkossakin palveluskelpoisuudesta ja palveluksesta.
Uuteen malliin sisältyisivät ensimmäisenä opiskeluvuonna toteutettava sähköinen terveyskysely ja siitä sähköisenä saatava palaute sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Palveluskelpoisuusarvio toimitettaisiin Puolustusvoimille sähköisesti. Kun tarkastukset kohdentuisivat sinne missä nuori jo tunnetaan, voisi uudistuksella olla syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia, työryhmä arvioi. Varsinainen terveystarkastus tulisi toisen opiskeluvuoden keväällä, jotta se ajoittuisi sille vuodelle, jona nuori täyttää 18 vuotta.
Vuonna 2023 Puolustusvoimien aluetoimistot järjestivät yhteensä 519 kutsuntatilaisuutta 244 eri paikkakunnalla.
Vuonna 2020 Sanna Marinin (sd) hallitus asetti parlamentaarisen komitean pohtimaan asevelvollisuuden kehittämistarpeita. Komitea asetti työskentelynsä tavoitteeksi järjestää koko ikäluokalle maanpuolustusvelvollisuuteen kiinnittyvä velvoittava kutsuntapäivä. Komitean työtä nyt jatkanut työryhmä esittää koko ikäluokalle järjestettävästä tilaisuudesta käytettävän kutsuntapäivän sijaan nimitystä maanpuolustuspäivä. Työryhmä päätyi koulujen maanpuolustuspäivään, sillä vaikka jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus, ei siitä voida suoraan johtaa velvollisuutta kutsuntoihin ilman, että asiasta säädettäisiin lailla erikseen.
Oppivelvollisuus luo kuitenkin työryhmän mukaan hyvät edellytykset kutsuntaikäisten saavutettavuudelle.
Maanpuolustuspäivän tavoite olisi lisätä nuorten miesten tietoisuutta kutsuntaikään liittyvistä velvoitteista ja nuorten naisten mahdollisuuksista hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Maanpuolustuspäivän tarkoitus on antaa tietoa maanpuolustuksesta, kokonaisturvallisuudesta, maanpuolustuksen vapaaehtoistoiminnasta ja nuorten hyvinvointia edistävistä palveluista. Koulut voisivat mahdollisuuksien mukaan lukea päivän sisällöt osaksi opiskelijoiden opintoja. Maanpuolustuspäivä järjestettäisiin sen vuoden syksyllä, kun opiskelija täyttää 17 vuotta. Erillistä, maanpuolustuspäivään osallistumiseen velvoittavaa lakia ei työryhmän mielestä tarvita, mutta terveystarkastusten järjestäminen opiskeluterveydenhuollossa edellyttäisivät terveydenhuoltolain täsmentämistä.
Koulutuksen sisältöjen räätälöinnistä vastaisivat puolustusministeriö, oikeusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännössä sisällön tuottamiseen osallistuisivat myös Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Työryhmä esittää, että maanpuolustuspäivä järjestettäisiin lähi- ja etäopetuksen yhdistelmänä, jossa voitaisiin ottaa huomioon paikalliset tarpeet ja erityispiirteet. Tärkeää kuitenkin olisi, että kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa olisi todellinen mahdollisuus vuorovaikutukseen.
Maanpuolustuspäivästä on tarkoitus järjestää pilotointi, joka työryhmän esityksessä alkaisi ensi vuonna. Tarkoituksena on pilotoida myös naisten ja miesten kutsuntatilaisuuksien yhdistämistä. Kaikki esitetyt uudistukset voisivat olla käytössä vuonna 2027.
Samalla kerrottakoon, että vien eteenpäin useita muitakin asevelvollisuutta, reserviläistoimintaa ja myös siviilipalvelusta koskevia uudistuksia kevään aikana. 3/X
— Antti Häkkänen (@anttihakkanen) January 31, 2024
