Ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi huomauttavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että koulujen ei pidä tukea lasten paastoamista.
HS kertoi viime viikolla, kuinka islamin uskontoon liittyvä ramadan on aiheuttanut ongelmia pääkaupunkiseudun kouluissa. Syynä on se, että ramadaniin liittyvä paastoaminen on näkynyt oppilaiden keskittymishäiriöinä ja poissaoloina tunneilta.
– Paastolla voi olla myös pitkälle ulottuvia vaikutuksia nuoren elämään, jos hän alisuoriutuu vaikkapa ylioppilaskokeissa nälän ja janon vuoksi. Oppimistulosten heikentyminen paaston takia lisää eriarvoisuutta ja segregaatiota, johon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa, kirjoittajat huomauttavat.
Koulujen suhtautuminen asiaan on ollut vaihtelevaa. HS:n haastattelemista opettajista osa on harkinnut jopa lastensuojeluilmoitusten tekoa, kun osa opettajista on tullut muslimioppilaita vastaan joustamalla opetussuunnitelmasta. Jousto on näkynyt esimerkiksi siten, että kotitaloustunneilla ei ole tehty ruokaa tai musiikin tunneilla ei ole soitettu tai laulettu. Tämä johtuu siitä, että paaston aikana osa muslimeista välttää myös musiikin kuuntelua.
Kaipiainen ja Sohrabi painottavat, että koulujen ei pidä tukea lasten nälän näkemistä millään tavalla.
– Sen sijaan tarvittaisiin yhteneväinen tiukka linja. Lapsen oikeus koulunkäyntiin sekä ruokaan ja juomaan pitää olla aina etusijalla, eikä minkään uskonnon käytännöt saa tätä estää. Erityisesti alakouluikäisten paastoaminen on asia, johon lastensuojelun pitää puuttua, kirjoittajat päättävät.
LUE MYÖS:
Opettajat HS:lle: Muslimioppilaat vahtivat uskontopoliiseina, kuka syö ramadanin aikaan
