Nuorisoikäluokkien pieneneminen on yksi keskeisimmistä perusopetuksen järjestämiseen vaikuttavista tekijöistä. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Koululaisia on yhä vähemmän – mitä siitä seuraa?

Suomen kuntien väestönkehitys ja nuorten ikäluokkien pieneneminen asettavat haasteita perusopetuksen järjestämiselle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kunnallisten toimijoiden näkemyksiä paikallisten olosuhteiden vaikutuksista perusopetuksen järjestämiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia käytössä olevia tai kuviteltavissa olevia koulutuksen järjestämisen tapoja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä erilaista kuntaa. Siihen osallistui 22 haastateltavaa: sivistysjohtajia, peruskoulujen rehtoreita, peruskoulujen opettajia sekä kuntapäättäjiä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Negatiivinen väestönkehitys on väistämätön tosiasia valtaosassa Suomen kuntia ainakin 2040-luvulle asti. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on yksi keskeisimmistä perusopetuksen järjestämiseen vaikuttavista tekijöistä, sanoo koulutussosiologian professori Janne Varjo Helsingin yliopistosta.

Kunnat reagoivat paikallisten olosuhteiden muutoksiin erilaisilla perusopetuksen järjestämisen käytännöillä, joilla pyritään vastaamaan perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin.

Oppilaiden ja opettajien liikuttaminen paikasta toiseen, koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö, yhdysluokkaopetus ja viime kädessä oppilaiden majoittaminen ovat keinoja pyrkiä toteuttamaan perusopetusta perinteisenä lähiopetuksena. Etäyhteyksien hyödyntäminen perusopetuksessa antaa kunnille lisää keinoja opetuksen järjestämiseen.

Etäopetus voisi auttaa haastavien välimatkojen alueilla

Etäopetuksen mahdollisuudet kiinnittyvät erityisesti pitkiin välimatkoihin liittyvien ongelmien minimointiin: osaamisen ja resurssien jakamiseen ilman oppilaiden tai opettajien fyysisten siirtymien rasitteita sekä rajoitteita.

Etäopetus on myös luonteva ratkaisu järjestää esimerkiksi harvinaisten kielten ja katsomusaineiden opetusta.

Etäopetuksen kehittämiseen liittyy konkreettisia koulun tasolla ratkaistavia kysymyksiä. Ne koskevat tyypillisesti teknisiä ratkaisuja sekä opetuksen järjestämisen ja koulutyön organisoinnin haasteita.

– Nykyiset lähiopetuksen järjestämisen näkökulmasta suunnitellut kansalliset ohjausmekanismit kuten lainsäädäntö ja rahoitus tunnistavat huonosti etäopetuksen järjestämisen erityisiä kysymyksiä, Varjo toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS