Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ensimmäinen talousennuste on julkaistu. KOVA ennustaa Suomen talouden kääntyvän nousuun vuonna 2025. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,2 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu kiihtyy 1,7 prosenttiin.
Kuluttajahintojen tasaantumisen odotetaan jatkuvan ja tänä 2025 inflaation arvioidaan olevan 1,5 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia.
Korkomaailmassa nähdään vastaavanlaista kehitystä ja 12 kuukauden euriborin ennakoidaan painuvan tämän vuoden kuluessa 2,2 prosenttiin ja ensi vuoden aikana 2,0 prosenttiin.
KOVAn ekonomisti Eetu Kaurian mukaan viime vuonna Suomen talous supistui 0,2 prosenttia, mutta luku olisi voinut olla rumempikin ilman julkisen kulutuksen ja nettoviennin vetoapua.
– Yksityistä kulutusta jarruttivat erityisesti heikko työttömyyskehitys sekä kuluttajien niukka luottamus talouteen, mutta tänä vuonna yksityinen kulutus voimistuu muun muassa työttömyyden kasvun taittumisen ja reaalitulojen kasvun ansiosta.
Kauria toteaa, että viime vuosi oli myös investointien osalta ankea, ja erityisesti rakennusinvestointien kehitys oli heikkoa.
– Vuodelle 2025 odotetaan kuitenkin jonkin verran valoisampaa kehitystä. Kuluttajahinta- ja korkonäkymissä on tällä hetkellä valitettavan suurta epävarmuutta eritoten Yhdysvaltojen kauppapolitiikasta ja transatlanttisesta talouskehityksestä johtuen, mutta ennakoin kuitenkin vakaantumista inflaatiossa ja koroissa, hän sanoo.
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kasvaa verkkaisesti
Kuluvana vuonna alkavan asuntuotannon KOVA arvioi olevan kokonaisuutena hieman suurempaa kuin viime vuonna, jonka asuntoaloituslukeman arvioidaan tarkentuvan 18 000 asuntoon.
Ennusteen mukaan kuluvana vuonna käynnistyy 21 000 asunnon rakentaminen. Näistä 6 500 on valtion tukemia asuntoja. Ensi vuodelle odotetaan 26 000 uuden asunnon rakentamista, joista 4 000 on valtion tukemia asuntoja.
– Valtion tukema asuntotuotanto on parina viime vuotena toiminut ankkurin lailla rakennusalan myrskyissä pitäen purtta paikallaan, mutta valtion korkotukilainavaltuus putoaa tälle vuodelle 20 prosenttia viime vuodesta ja ensi vuodelle odotusten mukaan edelleen 40 prosenttia tämän vuoden tasosta, joten mikäli suotuisa talouskehitys ei toteudu, voivat rakennusalan vaikeudet jatkua, Kauria arvioi.
– Viime vuoden rakennuslupamääriin peilaten en usko, että vaparahoitteinen asuntorakentaminen alkaa vetämään kunnolla ainakaan ennen vuoden 2025 loppupuolta, Kauria jatkaa.
– Vaikka korot ovat laskeneet huipuiltaan, on nykyinenkin korkotaso selvästi muutaman vuoden takaista korkeampi, mikä jarruttaa edelleen uudisrakentamista. Toivon kuitenkin, että myrsky laantuu ja asuinrakentaminen palautuu jälleen kohti reilun 30 000 asunnon vuosituotantotavoitetta kohden, hän sanoo.
Valtion tukemien asuntojen vuokrien KOVA arvioi nousevan 2,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvun hidastuvan 2,0 prosenttiin ensi vuonna.
Markkinaehtoisten vuokra-asuntojen vuokrankorotusten ennakoidaan olevan kuluvana vuonna keskimäärin 1,5 ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden odotetaan nousevan tämän vuoden aikana 3,5 prosenttia. Vuodelle 2026 kasvun ennustetaan hidastuvan 3,0 prosenttiin.
– Valtion tukemien asuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet ovat nousseet viime aikoina reilusti korko- ja hintakehityksen takia, joiden voimakkain vaihe on nyt kuitenkin ollut jo hetken takanapäin. Ennustan sekä omakustannusperusteisten vuokrien että käyttövastikkeiden kasvun olevan siten maltillisempaa tulevina vuosina, Kauria sanoo.
Markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa vuokrat tulevat hänen mukaansa nousemaan viime vuosia vilkkaammin, kun asuntojen ylitarjonta vähenee erittäin alhaisen uudistuotantovolyymin seurauksena.
– Vuokrankehityksessä on kuitenkin suuriakin eroja johtuen alueiden ja asuntotyyppien kysyntä- ja tarjontatilanteesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on niukalti uusia perheasuntoja, kun taas yksiöitä on runsaammin tarjolla. Toisaalta elokuussa 2025 voimaan astuva opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisän piiriin lisännee kiinnostusta kimppa-asumiseen, vaikkakaan yksinasumisen trendiä se tuskin keikauttaa, Kauria arvioi.
