Upseeriliiton ja puolustusministeriön Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvät palkka- ja palvelussuhdeneuvottelut ovat nyt katkolla.
– Kyse on Naton rauhanajan tehtävien neuvotteluista. Jouduimme laittamaan prosessin työtuomioistuimeen. Se käsitellään kevään aikana, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita Verkkouutisille.
Hänen mukaansa Naton rauhanajan operaatioissa korostuvat palkkaus ja tehtäviltä palautuminen. Mies muistelee Suomen Hornet-hävittäjien osallistumista Naton ilmapuolustuksen tehostettuun läsnäoloon Romaniassa viime kesänä.
– Kun Hornetit lähtivät Romaniaan tehtävälle, niin meillä oli puolustusministeriön kanssa erimielisyyttä kohtuullisista korvauksista. Sinne mentiin kansainvälisen avunannon lainsäädännön (KAAVA) perusteella eli se pitää sisällään palkkakertoimet.
– Puolustusministeriöstä sanottiin, että se ei ole sotilaallinen operaatio. Mutta tekstissä kuitenkin lukee, että kun mennään kovat piipussa tehtävälle, niin kyse on sotilaallisesta operaatiosta. Silloin palkka muodostuu niiden kertoimien mukaan, Viita toteaa.
Suomalaislentäjät menivät kuitenkin Romaniaan pelkällä kotimaan palkkauksella. Viidan mukaan KAAVA-lain neuvottelutuloksen suomat korvaukset eivät olleet asiallisella tasolla.
– Tulevaisuutta silmällä pitäen olisi hyvä saada aikaan selkeä ratkaisu tehtäviä varten – olkoon sitten palkkakerroin tai operaatiokorvaus.
– Meidän mielestämme ei voi yksipuolisesti todeta, että kyseessä ei ole sotilaallinen operaatio, jos tehtävässä valmistaudutaan käyttämään aseellista voimaa.
Aivan Romanian-operaation loppuvaiheessa kaksi Hornetia komennettiin ilmaan venäläisten lennokkien takia.
Viidan mukaan haasteena on myös palautuminen ulkomaan palvelukseen liittyviltä keikoilta, koska nykyiset ehdot eivät tuota juurikaan vapaata.
– Palkkauksen ja palautumisen pitää olla kunnossa. Silloin kaikki olisi selkeää ja etukäteen tiedossa. Tämä koskee ihan samalla tavalla reserviläisiä, jos pitää osallistua suurempaan operaatioon.
”Toivomme poliittista ohjausta”
Tarvittavassa palvelussuhdepaketissa on kyse Nato-tehtävissä aloittavan sotilaan perheen tukemisesta ja kustannusten korvaamisesta ulkomailla. Sotilaat ovat joko diplomaattiin rinnastettavia lähetettyjä työntekijöitä tai tehtävään komennettuja. Komennettujen ehtoja pitää Upseeriliiton mukaan parantaa siten, että ne olisivat lähestulkoon samat kuin lähetettyjen ehdot.
Palkkauksessa on puolestaan kyse työnantajan tarjoamasta kokonaispalkkamallista, joka Viidan mukaan ei ole täysin kilpailukykyinen ja toimiva ratkaisu. Jos Nato-tehtävissä ei saa korvauksia ylitöistä, päivystyksistä tai sotaharjoituksista, niin tehtävät eivät ole tavoiteltavia.
Nato-jäsenyys lisää Puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita liittokunnan yhteisen puolustuksen myötä.
Upseeriliitto esittää, että henkilöstön lisäämisen, työssäjaksamisen ja ulkomaan palveluksen ehtojen resurssitarpeet ratkaistaan puolustusbudjetissa jo tällä hallituskaudella.
– Esitämme eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokunnille, että puolustusbudjettiin varattaisiin myös henkilöstöosuus, että nämä asiat saataisiin hoidettua. Toivomme, että eduskunnasta saataisiin poliittista ohjausta rahan allokointiin ja koordinointiin tämän asian hoitamisessa.
Viidan mukaan Nato-jäsenyys tuo tarpeen muuttaa lainsäädäntöä muun muassa Puolustusvoimien tehtävien osalta. Lainsäädännön uudistuksia varten on määritettävä tehtävien velvoittavuus ja ulkomaan operoinnin palvelussuhteen ehdot.
– Meille on syntynyt hyvää yhteistyötä Puolustusvoimain komentajan ja johdon kanssa. Arvostan sitä, että asiassa mennään eteenpäin. Haemme ratkaisua yhdessä.
