Öljyn tuottama vauraus, jossa Venäjä on elänyt jo yli puoli vuosisataa, on lähestymässä loppuaan hälyttävällä vauhdilla, jos öljyn tuotantoon ei suunnata merkittäviä investointeja, saavuteta teknologista läpimurtoa, muuteta sääntelyä ja jos lännen asettamat pakotteet eivät poistu. Venäjää uhkaa jyrkkä pudotus öljyntuotannossa lähivuosikymmeninä ja pahimmassa tapauksessa putoaminen kokonaan maailman öljymarkkinoilta.
Tätä skenaariota voisi kuvitella lännen propagandaksi, mutta ei, se löytyy Venäjän hallituksen ennusteesta ”Energiastrategia vuoteen 2050 saakka”, jonka pääministeri Mihail Mišustin hyväksyi 14. huhtikuuta 2025. Liitteineen yli 100-sivuisen asiakirjan mukaan ”jatkuvuusskenaariossa”, jossa ”oletetaan nykyisten suuntausten ja tämänhetkisen polttoaine- ja energiasektorin toiminnan” jatkuminen, öljyntuotanto putoaa nykyisestä 530-540 miljoonasta tonnista vuodessa 477 miljoonaan tonniin vuoteen 2036 mennessä ja 287 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä – liki puoleen nykyisestä. Silloin öljyn vienti putoaisi jo kolmannekseen: nykyisestä 234 miljoonasta tonnista 79 miljoonaan tonniin vuodessa.
”Paineskenaariossa”, jossa lännen pakotteet kasvavat ja maailma kiihdyttää hiilivetyjen käytön vähentämistä, Venäjä tuottaisi enää 171 miljoonaa tonnia öljyä vuonna 2050, kolmanneksen nykyisestä. Siitä määrästä ei heruisi vientiin enää mitään.
Öljy- ja kaasusektori tuottavat nykyisin kolmanneksi Venäjän valtiontalouden tuloista, kolmanneksen kaikista investoinneista ja kaksi kolmasosaa vientituloista. Mutta ”jos nykyiset suuntaukset jatkuvat, öljyn tuotannon vähenemisen riskit ovat merkittäviä” Energiastrategia toteaa. Neuvostoaikana löydetyt öljykentät käytetään vähitellen loppuun eikä uusia, edullisesti ja helposti hyödynnettäviä kenttiä ole enää löydettävissä. Lisäksi öljy-yhtiöiden korkea verotus ja ”rajallinen teknologian saanti sekä kehittämiseen että varantojen tutkimiseen” vaikuttavat tuotantoon.
Strategian mukaan Venäjän maaperässä on 31 miljardin öljytonnin tunnetut varannot, jotka riittävät 65 vuodeksi. Yli 10 miljardia tonnia siitä on kuitenkin tällä hetkellä ”kannattamatonta”. Nykyisen öljyntuotannon jatkaminen eli ”tavoiteskenaario” edellyttää merkittäviä investointeja sekä ”teknologisen suvereniteetin” saavuttamista. Strategian mukaan on välttämätöntä korvata yli 1500 ”kriittisesti välttämätöntä laitetta”.
Venäjän raaka-ainetuotanto on tällä hetkellä lähes täysin riippuvaista ulkomaisesta teknologiasta. Ulkomaisen porauskaluston sekä mineraalien tutkimiseen liittyvien analyyttisten ohjelmistojen osuus on yli 90 prosenttia. Luonnonvaraministeriön mukaan puolet kaivannaisten tuotannon koneista ja 30 prosenttia geofysikaalisista laitteista on ulkomaista alkuperää.
Länsi-Siperiassa, Hanti-Mansijskin autonomisessa piirikunnassa sijaitsevan Venäjän suurimman öljykentän – josta saadaan lähes puolet Venäjän tuottamasta öljystä – tuotanto on asiantuntija Mihail Krutihinin mukaan jo jyrkässä laskussa: vuosina 2007-2008 sieltä pumpattiin 280 miljoonaa tonnia vuodessa, viime vuonna enää 205 miljoonaa tonnia. Paikallisviranomaisten mukaan pahimmassa tapauksessa kentän tuotanto putoaa vielä 40 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä ja kaksi kolmasosaa vuoteen 2050 mennessä.
Venäjän tällä hetkellä hyödyntämissä öljykentissä on 9,1 miljardia tonnia öljyä. Kaupallisesti kannattavia varantoja on öljykenttäoperaattorien mukaan kuitenkin enää noin 4,3 miljardia tonnia, jotka voivat olla lopussa noin kahdeksassa vuodessa, varoittaa Krutihin.
