Ukrainan taistelulla kansallisesta olemassaolostaan on ruotsalaistutkija Patrik Oksasen mukaan ratkaisevan tärkeä merkitys myös kaikille Pohjoismaille ja Baltian maille.
– Baltian maiden kannalta en epäröisi kutsua sodan lopputulosta lähes eksistentiaaliseksi, mutta se on myös eksistentiaalinen koko alueellemme sellaisena kuin sen tunnemme, ruotsalaisessa Frivärld-ajatushautomossa työskentelevä Oksanen sanoi Nordic Ukraine Advocacy Summit -konferenssissa Helsingissä.
Hän muistutti Kremlin syksyllä 2021 esittämien vaatimusten paljastaneen, että Vladimir Putin katsoi Suomen ja Ruotsin kuuluvan Venäjän etupiiriin. Venäjä on myös määritellyt olevansa konfliktissa koko länttä, EU:ta ja Natoa vastaan.
– Sillä ei ole merkitystä, ajattelemmeko me, että asia ei ole niin. Jos joku on päättänyt ryhtyä tappeluun, voit ehkä jättää huomiotta sen, että sinua lyödään, mutta et sitä, että se satuttaa sinua. Kreml käyttää tässä kamppailussa kaikkia koulun pihalta tuttuja temppuja, mutta valtiolliselle tasolle skaalattuina, hän totesi.
Oksanen ei ole varma, miten hyvin kansalaiset ymmärtävät, että vaakalaudalla ei ole vain Ukrainan, vaan koko Euroopan tulevaisuus.
– Populistiset venäjämieliset voimat vahvistuvat suurissa ja tärkeissä EU-maissa Ranskassa ja Saksassa. Yhdysvalloissa on edessä ratkaisevat vaalit, jotka voivat lamauttaa vapaan maailman johtavan maan. Tulevaisuus on arvaamaton, hän sanoo.
– Niin kauan kuin Ukraina saa tukea lännestä, Venäjä ei saavuta tavoitteitaan taistelukentällä. Venäjä yrittää saavuttaa tavoitteensa kiristyksellä, bluffilla, ydinaseuhkailulla ja vaikuttamisoperaatioilla. Tämä ei tarkoita, etteikö tilanne olisi vaarallinen – päinvastoin. Virhearviot voivat olla tuhoisia, samoin bluffiin sortuminen, hän toteaa.
Tässä tilanteessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden eli niin sanotun NB8-ryhmän olisi hänen mukaansa otettava aiempaa aloitteellisempi rooli oman turvallisuutensa varmistamiseksi kaikissa oloissa.
– Yksi keskeinen elementti on puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin voimakas vahvistaminen. NB8:sta voisi tulla demokratioiden asevarasto. Emme voi jäädä odottelemaan, että EU, Nato tai joku muu toimii ja saa asian kuntoon.
NB8-maiden olisi Oksasen mukaan panostettava yksi prosentti bkt:staan ensin puolustusteollisuuden tuotantolaitosten rakentamiseen omalla alueellaan ja Ukrainassa. Sodan päätyttyä sama bkt-osuus ohjattaisiin Ukrainan jälleenrakentamiseen, kunnes maasta on tullut EU:n ja Naton jäsen.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusmenot tulisi hänen mielestään nostaa mahdollisimman nopeassa tahdissa vähintään kolmen prosentin tasolle bkt:sta. Puolustusmenoissaan aiemmin kitsastelleille Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle hän väläyttää jopa 3,5–4 prosentin bkt-tasoa.
