Moskovan gulag-museon sulkeminen ”paloturvallisuussyistä” vain kaksi viikkoa ennen poliittisen vainon uhrien muistopäivää 30. lokakuuta 2024 on ollut merkittävä askel asenteen muuttumisessa Neuvostoliiton kommunistihallinnon harjoittamiin vainoihin.
Muutos on saanut vauhtia viime vuosina ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaa vastaan. Vielä 2010-luvulla Kreml kiinnitti huomiota vainoihin laatien valtion politiikan sen uhrien muiston ikuistamiseksi, ja Vladimir Putin vieraili vainon uhrien monumentin paljastuksessa Moskovassa. Se vaikutti vaihtoehdolta Memorial-järjestön strategialle, joka yhdisti vainojen tutkimisen ja muistamisen toimiin ihmisoikeuksien puolesta. Kremlin toimet osoittautuivat kuitenkin naamioksi, jolla peiteltiin hallinnon kiristymistä.
Uusi käänne vainojen tulkinnassa nousi esiin kuluvan vuosikymmenen alussa, kun Putin ensin kyseenalaisti toisen maailmansodan aikana vihollisen kätyreinä tuomittujen kunnianpalautuksen. Memorial-järjestö lakkautettiin vuonna 2021.
Sitten syyttäjänvirasto alkoi tutkia uudelleen syyttömiksi todettujen tapauksia liittyen heidän yhteistyöhönsä miehittäjien kanssa. Venäjän hyökkäyssodan alettua toiminta on muuttunut massamaiseksi: syyttäjänvirasto on vähän yli kahdessa vuodessa perunut yli 4 000 kunnianpalautusta ja lisäksi 300 on peruttu oikeusistuimissa.
Kampanjan tarkoitus oli viestittää yhteiskunnalle, että vaikka oli perusteettomiakin vainoja, merkittävä osa niistä oli perusteltuja ja toimi rangaistuksina ”isänmaan pettureille” ja ”kansan/Venäjän vihollisille”.
Tämä tulkinta Josif Stalinin vainoista on varsin selvästi hahmoteltu myös valtion politiikan uudessa versiossa vainojen uhrien muistamiseksi, joka julkistettiin kesäkuussa 2024. Pietarin osavaltioparlamentin entisen kansanedustajan Boris Višnevskyn mukaan siinä korostetaan merkittävällä tavalla ”petoksen”, ”maanpetoksen” sekä vahingollisen ja vihamielisen vaikuttamisen vastatoimien teemoja ja samalla toistellen stalinismin käsitteistöä.
Tällä tavoin kaikki Neuvostoliiton miehitystä Baltiassa ja Ukrainassa vastustaneet luokitellaan oikeutetusti tuomituiksi, mikä on linjassa tämänhetkisen sota-ajan hengen kanssa. Politiikan muutoksella Kreml haluaa palauttaa vainojen oikeutuksen – niiden moderneissa muodoissa – vainottujen kunnian sijasta.
