Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö allokoi 27,6 miljardia ruplaa (304 miljoonaa euroa) Suhoi Superjet 100:n kotimaisten komponenttien kehittämiseen. Julkaistuun komponenttien tutkimus- ja tuotekehityskilpailuun osallistuvien pitää jättää hakemuksensa 13. maaliskuuta mennessä. Tehtävänä on parantaa matkustajakoneen operatiivisia sekä nousu- ja laskuominaisuuksia sekä lisätä sen luotettavuutta ja ”maantieteellistä käytettävyyttä”. Ei kuitenkaan ole tiedossa, mitä komponentteja halutaan korvata.
Avaintehtäviin kuuluvat rullaustestit ja koelennot – myös kotimaiselle PD-8-moottorille – lentorangan testaukset, modulaarisen matkustamon kehittäminen, sisäänrakennettu ramppi ja lisäpolttoainejärjestelmä. Kilpailun voittaja julkistetaan 18. maaliskuuta.
Työn pitää valmistua kolmessa vuodessa. Komponenttien prototyyppien pitää valmistua kuluvana vuonna, samoin suunnitelma alustavista testeistä ja dokumentaatio. Ensi vuonna on vuorossa Superjetien operointiolosuhteiden laajennus, jonka osana parannetaan koneen nousu- ja laskuominaisuuksia. Komponentteja ja järjestelmiä testataan erikseen. Vuosi 2027 on varattu lopullisille testeille, sertifioinnille ja sarjatuotannon valmistelulle. Rahoitus tulee liittovaltion budjetista: kuluvana vuonna 9,5 miljardia, ensi vuonna yhdeksän miljardia ja vuonna 2027 loput 9,1 miljardia ruplaa.
Tammikuun lopulla Rostehin toimitusjohtaja Sergei Tšemesov raportoi, ettei tuontiosien osalta korvatun Superjetin sarjatuotanto ala ennen vuotta 2026. Kone suunniteltiin alun perin ranskalaisen Safran Aircraft Enginesin kanssa, joka vastasi muun muassa SaM146-moottorien kuumista osista. Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyvien pakotteiden takia Safran lopetti kumppanuutensa Rostehin ja United Aircraft Corporationin kanssa, jolloin venäläisten oli pakko alkaa kehittää koneesta täysin kotimaista versiota.
Toukokuussa 2024 julkistetun ilmailuteollisuuden kehitysohjelman mukaan vuonna 2026 pitäisi valmistua 30 Superjetiä ja yhteensä 142 konetta vuoden 2030 loppuun mennessä. Vuonna 2027 valmistuvien sarjatuotantokoneiden hinnaksi arvioidaan 5,4 miljardia ruplaa (59,4 miljoonaa euroa).
Ennen sotaa tuontiosien osuus Superjetistä oli 70 prosenttia. Täysin kotimaisen version kehittämisen on arvioitu maksavan 120 miljardia ruplaa (1,3 miljardia euroa). Superjet kehitettiin vuonna 2000 ja se teki ensilentonsa vuonna 2008 ensimmäisenä Venäjällä suunniteltuna matkustajakoneena Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Se on suunniteltu kuljettamaan 87–108 matkustajaa 3000–4500 kilometriä. Yli 230 konetta on valmistettu.
Konetyypille on sattunut viime vuosina jo neljä paloa laskeutumisten yhteydessä, viimeksi Turkin Antalyassa marraskuussa 2024. Pahimmassa onnettomuudessa Moskovassa toukokuussa 2019 sai surmansa 41 henkilöä. Silti Venäjän federaation ilmaliikennevirasto Rosaviatsija on vakuuttanut koneen olevan turvallinen.
