Liikemiehet ovat siirtäneet Venäjän budjettiin satoja miljardeja ruplia sen jälkeen, kun Vladimir Putin kehotti heitä antamaan lahjoituksia valtion kassaan ennätyksellisen suuren budjettivajeen keskellä. Venäjän liittovaltion budjetin alijäämä oli tammi–heinäkuussa 6,455 biljoonaa ruplaa (73,5 miljardia euroa). Summa on 1,4 kertaa suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin ja lähes kaksinkertainen koko kuluvalle vuodelle laadittuun 3,786 biljoonan ruplan (43,2 miljardin euron) alijäämätavoitteeseen verrattuna.
Elokuun puoliväliin mennessä vastikkeettomien suoritusten määrä oli 383,69 miljardia ruplaa (noin 4,4 miljardia euroa), kertoo Vedomosti viitaten sähköisen budjetin tietoihin. Ennen Putinin maaliskuussa järjestämää tapaamista liike-elämän edustajien kanssa valtiolle tehdyt maksut yksityisiltä organisaatioilta olivat 15,6 miljardia ruplaa (noin 180 miljoonaa euroa).
The Bellin lähteiden mukaan Putin ehdotti tuolloin yrittäjille, että nämä lahjoittaisivat varoja budjettiin. Seuraavan kuukauden aikana lahjoitusten määrä kymmenkertaistui. Toukokuussa summa kasvoi vielä 45,5 prosenttia, kesäkuussa 27 prosenttia ja heinäkuun sekä elokuun ensimmäisen puoliskon aikana vielä 30 prosenttia.
– Se, että venäläinen liike-elämä tukee budjettia, on tosiasia, sanoi Venäjän teollisuus- ja yrittäjäliiton johtaja Aleksandr Šohin.
Hän kuitenkin korosti, ettei kyse ole tiettyjen summien siirtämisestä ja että apu on luonteeltaan yksinomaan ”vapaaehtoista”. Ekspert-aikakauslehden lähteiden mukaan hallitus kuitenkin odottaa yrityksiltä vielä lahjoituksia noin 300 miljardin ruplan (3,4 miljardin euron) edestä vuoden loppuun mennessä. Šohinin mukaan liikemiehet ovat siirtäneet varoja yritysten lisäksi myös perheidensä rahastoista.
Samaan aikaan liikemiehet yrittävät siirtää rahojaan ulos maasta.
– Jokainen, joka pystyy, yrittää siirtää rahojaan pois maasta, mutta siitä on tulossa yhä vaikeampaa, totesi yksi moskovalainen liikemies Washington Postille.
Yhdeksi pääkeinoksi on tullut sijoitustilin avaaminen Kazakstanissa, Kirgisiassa tai Armeniassa. Sieltä rahat voidaan investoida mihin tahansa maailmalla. Venäjän keskuspankin mukaan kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa rahaa virtasi maasta ulos 8,1 miljardin euron arvosta.
Venäjä on käyttänyt Ukrainaa vastaan aloitetun hyökkäyssodan alusta lähtien sotaan budjettivaroja lähes 50 biljoonaa ruplaa (570 miljardia euroa).
Asevoimien ja aseiden tuotannon menojen rahoittamiseksi hallitus on käyttänyt kolme neljäsosaa Kansallisen hyvinvoinnin rahaston vapaasti käytettävissä olevista varoista, ottanut käyttöön vienti- ja valuuttamaksuja, korottanut mineraalien louhintaveroa sekä takavarikoinut yksityistä omaisuutta neljän biljoonan ruplan (lähes 46 miljardin euron) arvosta. Vuonna 2025 korotettiin yhteisöveroa ja hyvätuloisten kansalaisten tuloveroa, ja vuonna 2026 arvonlisäveroa sekä pienyritysten veroja korotettiin.