Ukrainan ohjustorjunta on tehostunut ja ukrainalaiset ovat onnistuneet paljolti varmistamaan sähköenergian saantinsa sähkökatkoksista huolimatta. Silti Venäjän ohjusuhka ei ole loppunut, ja se vain lisää ohjusten tuotantoa ja parantaa hyökkäystaktiikoitaan.
Tammikuussa 2023 Ukrainan puolustusministeriön julkaiseman tiedon mukaan vuonna 2022 Venäjä tuotti noin 50–60 pitkän matkan ohjusta kuukaudessa.
Ukrainan asevoimien esikunnan viimeisimmän arvion mukaan Venäjä on kuluvana vuonna lisännyt tuotantoaan 100 ohjukseen kuukaudessa. Lisäksi Venäjällä on yhä noin 120 neuvostoliittolaista H-120-ohjusta ja satoja lyhyemmän kantaman ohjuksia.
Venäjä on lisännyt Shahed-136-aseen tuotantoa ja käyttöä. Pelkästään syys-lokakuussa Venäjä käytti Ukrainan ilmavoimien esikunnan mukaan yhteensä 865 Shahedia. Hyökkäyksiin käytettyjen Shahedien määrä on kuusinkertaistunut vuodessa. Vaikka neljä viidestä aseesta ammutaan alas, ne ovat yhä vakava uhka ja ovat viime aikoina aiheuttaneet tuhoa viljaterminaaleissa ja siviilirakennuksissa.
Lokakuun 2023 loppuun mennessä Venäjä on käyttänyt 21,5 miljardia euroa ohjushyökkäyksiin Ukrainaa vastaan. Summa vastaa lähes puolta Yhdysvaltain sotilasavusta Ukrainalle.
Lokakuussa Venäjä käytti kuitenkin vain 31 ohjusta aiemman 100 ohjuksen sijasta säästellen ilmeisesti ohjuksia talvea ja Ukrainan energiainfrastruktuurin uutta tuhoamisyritystä varten. Talvesta on siis odotettavissa uusi koetus Ukrainan ohjuspuolustusjärjestelmille, joiden teho onkin kasvanut vuodessa pudotusten perusteella 50–70 prosenttiyksikköä. Tehon kasvusta huolimatta Patriot- ja SAMP/T-järjestelmiä riittää kuitenkin suojaamaan vain kaikkein tärkeimpiä kohteita, mutta ei koko Ukrainan taivasta.
Kiovan ohjustorjunta pystyy torjumaan lähes kaikki risteily- ja ballistiset ohjukset, jopa hypersooniset Kinzhalit, mutta muilla alueilla ballistiset ohjukset ovat lähes mahdottomia torjua. Kun kuluvana syksynä Venäjän ohjushyökkäysten painopiste siirtyi Etelä-Ukrainaan, torjuntateho putosi 80–90 prosentista 50–60:een.
Venäjä on myös parantanut taktiikoitaan käyttäen hyökkäyksissä samanaikaisesti erityyppisten ohjusten yhdistelmiä. Siksi ohjustorjunnan lisäksi Ukraina on rakentamassa suojaa energiainfrastruktuurinsa tärkeimmille osille. Se on varannut tähän yli 250 miljoonaa euroa.
Suurin muutos Ukrainassa on kuitenkin sen uusi kyky iskeä Venäjän sotilaskohteisiin syvällä tämän valloittamilla alueilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina valmistautuu iskemään myös vihollisen energiainfraan.
– Tänä vuonna emme ainoastaan puolustaudu, vaan iskemme takaisin, hän sanoi.
Ukraina pystyy tähän nyt erilaisilla vaanivilla aseilla, joiden kantama on 200–500 kilometriä. Vaikka niiden räjähdysteho ei ole suuri, se riittää esimerkiksi öljy- ja ammusvarikoihin sekä ilmatorjuntajärjestelmiin. Niitä käytetään myös Venäjällä sijaitseviin maaleihin.
Lisäksi Ukraina on saanut Storm Shadow- ja Scalp-risteilyohjuksia, ja sillä on oma Olha- ja Neptun-ohjuksista muokattujen risteilyohjusten sekä ballistisesti käytettävien S-200-ohjusten tuotanto. Lisäksi on mainittava amerikkalaiset ATACMS-tykistöohjukset, joiden kuorma-ammusversiolla voidaan aiheuttaa laajaa tuhoa. Siksi Venäjän uusi yritys Ukrainan energiainfraa vastaan ensi talvena sisältää Venäjälle merkittäviä riskejä.
