Gotlannin saari mahdollistaa Ruotsille Itämeren keskeisten merireittien kontrollin. / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kreml voi harjoitella jo syksyllä toimia Itämeren maita vastaan

Pohjolan ja Baltian arvioidaan olevan Euroopan puolustuksen uudessa ytimessä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pohjoismaat ja Baltia muodostavat liettualaissuurlähettiläs Eitvydas Bajarunasin mukaan Naton uuden etulinjan.

– Sota Ukrainassa ja kasvava epävarmuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta merkitsevät sitä, että niin sanottu Pohjoismaiden ja Baltian kahdeksikko (NB8) on Euroopan puolustuksen ytimessä. Ne ovat sydämen tavoin sekä kriittisen tärkeitä että haavoittuvaisia, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon vierailevana tutkijana toimiva Bajarunas kirjoittaa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Vuosikymmeniä toiminut NB8-ryhmä keskittyi alun perin yhteisen koulutuksen, logistiikan ja kyberpuolustuksen kaltaisiin käytännön toimiin, mutta Venäjän aggression sekä Suomen ja Ruotsin sotilaallisen liittoutumisen myötä siitä on hänen mukaansa tullut Naton luoteislaidan yhtenäinen puolustusalue.

Vaikka Venäjän päähuomio kohdistuu edelleen Ukrainaan, jo syksylle 2025 suunnitellussa strategisessa Zapad 2025 -harjoituksessa Venäjän asevoimien arvioidaan simuloivan laajamittaista Naton vastaista konfliktia, johon sisältyy kyberiskuja, ydinaseuhittelua sekä Itämerelle ja arktiselle alueelle kohdistuvaa painostusta.

Baltian maat ovat reagoineet Venäjän kasvavaan uhkaan päättäväisesti ja sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa vähintään viiden prosentin bkt-tasolle. Myös Pohjoismaat ovat hereillä.

– Suomella ja Ruotsilla on jo pitkään ollut vakiintuneet kokonaismaanpuolustuksen mallit, joissa sotilaallinen ja siviilipuolen valmius yhdistyvät. Norja ja Tanska keskittyvät enemmän valtiollisen jatkuvuuden ja infrastruktuurin turvaamiseen. Baltian maat, jotka ovat saaneet vaikutteita etenkin suomalaisesta ajattelusta, ovat palauttamassa asevelvollisuuden, investoimassa siviilipuolustukseen ja rakentamassa fyysisiä esteitä, Eitvydas Bajarunas sanoo.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on hänen mukaansa piirtänyt Pohjois-Euroopan puolustuskartan uusiksi. Gotlannin saari mahdollistaa Ruotsille Itämeren keskeisten merireittien kontrollin, ja Suomen alue yhdistää Baltian Norjan kautta Atlanttiin.

– Tämä tuo mukanaan selkeitä etuja, mutta myös mahdollisia uusia haavoittuvuuksia. Pidemmät rintamalinjat lisäävät koordinoidun suunnittelun ja nopean liikkuvuuden tarvetta, ja Naton on oltava valmis puolustamaan laajempaa operaatioaluetta, hän toteaa.

Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua Naton monikansallista taisteluosastoa. Kanadalla on johtovastuu Latviassa ja Britannialla Virossa. Liettuassa ja Virossa on myös amerikkalaisia maajoukkoja.

NB8-maiden on hänen mukaansa koordinoitava tiiviisti toimintaansa näiden valtioiden kanssa saumattoman puolustusyhteistyön varmistamiseksi yli kansallisten rajojen.

– Pohjois-Eurooppaan kohdistuu nyt vakavimmat turvallisuushaasteet sukupolveen. NB8-maiden on tiedostettava tämä ja määriteltävä tarkoin, miten niihin on vastattava. — Pohjoismaiden ja Baltian alue ei ole enää Naton heikko kohta – Siitä on tulossa yksi liittokunnan vahvimmista alueista, Bajarunas kiteyttää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS