Sillä välin kun länsimaat ovat neuvotelleet osan Venäjän keskuspankin ulkomaisista varoista siirtämisestä Ukrainalle ja poliisi on etsinyt Venäjän oligarkkien jahteja ja muuta omaisuutta Euroopan maista, Kreml on onnistunut kasaamaan uutta valuuttareserviä ulkomaille summalla, joka vastaa puolta Venäjän vuosibudjetista.
Vuodesta 2022 lähtien venäläiset ovat saksalaisen Stiftung Wissenshaft und Politik -tutkimuslaitoksen Itä-Euroopan ja Euraasian vanhemman tutkijan ja tutkimusosaston varajohtajan Janis Klugen mukaan keränneet ulkomaisille tileille 180 miljoonaa dollaria. Hän perustaa tietonsa Venäjän keskuspankin tilastoihin. Pankin tiedoissa tämä summa sisältyy Venäjän kansainvälisen sijoitusaseman kohtiin ”muut sijoitukset”, ”lainat, luotot, käteisvaluutta ja talletukset” sekä ”muu velka”.
Todennäköisimmin tämä ”varjovaranto” on Klugen mukaan suurten vientiyritysten rahaa. Vuonna 2022 Venäjän raaka-aineista saama liikevaihto oli ennätyksellinen 591,5 miljardia dollaria, josta voiton osuus oli myös ennätyksellinen 227,4 miljardia dollaria. Liikevaihto ja voitto pienenivät vuonna 2023, mutta olivat edelleen merkittäviä (118,3 miljardia dollaria). Valuutta ei kuitenkaan päätynyt venäläisille tileille eikä pakotteiden alaisen Venäjän keskuspankin rahavarantoihin.
Ulkomaille kerääntyneen säästöpossun koko vastaa puolta Venäjän liittovaltion budjetista (406 miljardia dollaria). Se on verrattavissa keskuspankin koko kultavarantoon (188 miljardia dollaria) ja on kooltaan lähes kaksi kertaa keskuspankin valuuttavarannon kokoinen. Vaikka keskuspankki itse raportoi, että sen kulta- ja valuuttavarannon arvo on 613 miljardia dollaria, josta 396 miljardin dollarin edestä ulkomaisina valuuttoina, siitä yli 300 miljardia on pakotteiden jäädyttämää. Kaikki, mitä valuuttavarantoa keskuspankilla todellisuudessa on, on noin 100 miljoonaa Kiinan juania.
Kluge kuitenkin korostaa, että varjovarannosta tiedetään hyvin vähän. Rahojen sijainti, valuutat ja sijoitettu omaisuus ovat hämärän peitossa. Tämä varanto ei näy länsimaiden tilastoissa, mikä tarkoittaa, että se on todennäköisesti kätkettynä maihin, joita Kreml kutsuu ystävällisiksi. Niitä voivat olla esimerkiksi Turkki tai Intia, joilla on Venäjälle suuri kauppavaje, joka kasvaa Turkin osalta kolmella miljardilla ja Intian osalta kuudella miljardilla kuukaudessa.
Varjovarannosta voi Klugen mukaan tulla Venäjän talouden pelastusköysi, kun öljyn hinta putoaa ja vientitulot romahtavat eikä ulkomaisen valuutan tulo riitä enää kattamaan tuontia. Varantojen liikuteltavuus sekä mikä osa niistä voidaan tuoda Venäjälle, on epäselvää, tutkija myöntää.
Suurin osa varannosta on peräisin vuodelta 2022, mutta Kluge arvioi sen kasvavan pikkuhiljaa edelleen. Se selittyy muun muassa venäläisyritysten ulkomaanmaksuliikenteen ongelmilla. Keskuspankin tilaston mukaan niiden ulkomaiset varat kasvoivat tammi-heinäkuussa 44,6 miljardia dollaria. Niille on perustettu tilejä ulkomaille.
