Venäjän valtion budjetissa on ensi vuodelle 12 prosentin kasvua pääasiassa sotilasmenojen takia, jotka kohoavat neljänneksellä tästä vuodesta. Yhteensä sotilasmenot ovat 13,5 biljoonaa ruplaa (135 miljardia euroa) eli 6,3 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Todennäköisesti muihin talousarvion menoluokkiin on piilotettu vielä lisää hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyviä kuluja. Peräti kolmannes eli 31,6 prosenttia budjettiin sisältyvistä menoista on salattu.
Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen budjetti ei ole alijäämäinen, pois lukien ulkomaisten velkojen kulut. Kyse on Vladimir Putinin tahdosta, ei talouskehityksestä. Hallitus on vain siirtänyt lisää menoja kansalaisten ja yritysten maksettavaksi.
Muun muassa yhteensä 191,7 miljardia ruplaa (kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna) aiotaan kerätä sakkoina ja vahingonkorvauksina, joista pelkästään yhdistelmäajoneuvojen omistajien osuus on neljännes eli 46,4 miljardia ruplaa.
Yritysvero nousee 20 prosentista 25 prosenttiin, joidenkin yhteisöjen vapautus arvonlisäverosta päättyy ja kansalaisten verotuksesta tulee progressiivista. Tämän lisäksi asumisen, palvelujen ja julkisen liikenteen maksuja korotetaan. Ekonomisti Dmitri Polevoin mukaan budjetti kasvattaa inflaatiota, jonka hän arvelee olevan ensi vuonna vähintään 5,5 prosenttia.
Hän huomauttaa myös, että kuluvan vuoden budjettimenot ylittyvät noin 1,5 biljoonaa ruplaa, eikä hän usko ensi vuodenkaan menojen pysyvän budjetin raameissa.
Venäjän keskuspankki järkyttyi budjetista. Sen mukaan moni odottamaton kohta budjetissa edellyttää rahapolitiikan lisäsäätelyä. Pankin ennusteen mukaan kuluvan vuoden inflaation piti olla 7,3 prosenttia, mutta Rosstatin laskelman perusteella se kasvaa 8,6 prosenttiin. Jo aiemmin keskuspankki oli valmis nostamaan viitekoron tämänhetkisestä 18 prosentista 20 prosenttiin, mutta 20 prosentista voi tulla uusi perustaso. Keskuspankin koronnostot eivät kuitenkaan ole elokuun 2023 jälkeen enää pystyneet hillitsemään inflaation kasvua.
Pumppaamalla talouteen budjettirahaa Venäjän hallitus pystyy kasvattamaan bruttokansantuotetta vielä ensi vuonna, mutta vuonna 2026 saattaa olla edessä lasku. Verojen ja maksujen korotuksilla vain siirretään lisää sodan kuluja yritysten ja kansan maksettaviksi. Talous ei hyödy siitä mitenkään.
Venäjän ensi vuoden budjetissa on siis kolme huonoa uutista: budjetin kasvu tulee pelkästään yrityksiltä ja kansalaisten taskuista, rakenteellisesta tasapainosta huolimatta budjetti kasvattaa inflaatiota, eikä huonolle kehitykselle ei näy loppua, koska hyökkäyssota jatkuu.
Kuluvan vuoden budjetin hallitus julisti viime vuonna ”voittobudjetiksi”, mutta enää se ei odota voittoa Ukrainasta lyhyellä tähtäimellä. Taloutta ei enää yritetäkään irrottaa sotaraiteelta.
