Kirjailija ja entinen Yhdysvaltain laivaston Navy Seal -erikoisjoukkojen joukkueenjohtaja, luutnantti evp. Chuck Pfarrer nostaa keskiöön Kyiv Postin videoanalyysissään Venäjän kärsimät valtavat tappiot, joita se on kokenut pyrkiessään alistamaan Ukrainan.
Kun diktaattori Vladimir Putin käynnisti alkujaan kolme päivää kestäväksi suunnitellun ”erikoissotilasoperaationsa” 24. helmikuuta 2022, tunkeutui rajojen yli Ukrainaan yli 400 000 miehen venäläisarmeija, jonka tarkoituksena oli koko maan haltuunotto ja Kiovan valtaaminen. Tuolloin Kiovan edustalla Hostomelin taisteluissa tappion kärsi Venäjän armeijan vuosia hiottu kruununjalokivi, VDV, eli maahanlaskujoukot.
Ensimmäisen vuoden aikana venäläisten tappiot kaatuneina, haavoittuneina, vangittuina, karanneina ja kadonneina olivat 105 970 miestä. Venäläisten keskimääräiset tappiolukemat päivässä oli 290 miestä. Koko ensimmäisen vuoden aikana vuorokauden tappiolukema vaihteli 120–500 kaatuneen venäläisen välillä.
– Jo pelkästään ensimmäisen vuoden tappiot 105 970 miestä ovat noin seitsemän kertaa suurempi kuin neuvostoarmeijan Afganistanissa yhdeksän sotavuoden aikana kärsimä virallinen ja absurdin alhainen tappiolukema, 15 000 miestä. Asiat eivät selvästikään menneet hyvin Moskovalla, mutta pian ne menivät vielä huonommin, toteaa Pfarrer.
Vuonna 2023 Venäjän päiväkohtaiset tappiolukemat kolminkertaistuivat
Vuonna 2023 Venäjän armeija oli onnistunut vakauttamaan rintaman korvattuaan liikekannallepanolla aiemmin kärsimät tappionsa, joiden takia Ukraina oli onnistunut vastahyökkäyksellä vapauttamaan Harkovan alueen ja Hersonin kaupungin syksyllä 2022.
– Toisena sotavuonna 2023 Venäjän tappiot lisääntyivät yli 100 prosentilla kaksinkertaistaen tappiolukeman 252 569 mieheen kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina.
Samaan aikaan, kun Venäjä siirtyi päiväsaikaan tehtyihin yksittäisiin rintamahyökkäyssarjoihin, kolminkertaistuivat päiväkohtaiset tappiot 691 mieheen.
– Ensimmäistä kertaa sodan aikana Venäjän päivätappiot yltivät säännönmukaisesti 1000 mieheen. Ukrainalaiskomentajat siirtyivät puolustavaan kulutussotaan aiheuttaen joka vaiheessa hyökkääjälle merkittäviä tappioita.
Tappioiden valossa vuosi 2024 ei ollut Venäjälle menestys
Pfarrer huomauttaa, että vuonna 2024 ”jo entuudestaan huomattavat” venäläistappiot kasvoivat. Toisaalta jotkut sotilasanalyytikot ovat kuvailleet vuotta 2024 Venäjän menestyksekkäimmäksi vallatun maa-alueen osalta.
– Mutta kuinka menestyksekäs vuosi 2024 oli Putinin joukoille? kysyy Pfarrer ja jatkaa:
– Jälleen kerran luvut kertovat muuta. Tässä vaiheessa Venäjän hyökkäyksistä oli tullut vaiheittaisia ja köykäisiä. Venäläiset eivät enää yrittäneet koota suuria joukkomuodostelmia maasodankäynnin taktisia liikkeitä varten.
Sen sijaan venäläiset alkoivat jäytää itseään läpi ukrainalaisten puolustuksesta tuhansilla ryhmä- ja joukkuetason hyökkäyksillä.
– Yksittäin nämä hyökkäykset olivat epäonnistuneita. Venäläiset hyökkäysyksiköt menettivät säännönmukaisesti 35–85 prosenttia miehistään kohdattuaan ukrainalaispuolustajat. Jotkut hyökkäysyksiköt kärsivät aina pataljoonan tasolle asti jopa 100 prosentin tappiot.
Pfarrer mainitsee esimerkkinä venäläisten yhden epäonnistuneen hyökkäyksen yli Oskil-joen lähellä Kupjanskia 26. syyskuuta 2024.
– 90 venäläissotilasta sai surmansa kahdessa 20 minuuttia kestäneessä yhteenotossa. Venäläiset hyökkäsivät kirkkaassa päivänvalossa ja joutuivat miinojen, FPV-lennokkien ja tykistön tarkkojen yksittäisiskujen tuhoamiksi.
Kolmantena sotavuonna hyökkääjän tappiot keskimäärin 1180 miestä
Vuoden 2024 ensineljänneksellä 26 kuukautta Putinin hyökkäyskäskyn jälkeen Venäjän tappiolukemat ylittivät 400 000 miehen rajan.
– Karkeasti ottaen tämä tarkoittaa sitä, että venäläiskomentajat olivat menettäneet jokaisen alkuperäisen invaasion alussa maahan tunkeutuneen sotilaan. Käytännössä hieman yli 26 kuukauden aikana Putin oli menettänyt koko alkuperäisen hyökkäysarmeijansa.
Jälleen tappiot korvattiin jatkuvilla sotaväenotoilla.
– Huolimatta näistä järkyttävistä ja oikeastaan kestämättömistä tappioista Venäjä jatkoi näitä tehottomia pieniä hyökkäyksiään pitkin kontaktilinjaa.
Vuonna 2024 venäläiset menettivät säännönmukaisesti pelkästään yksittäisessä yhteenotossa 300–500 miestä.
– Vuoden loppuun mennessä Venäjän tappioluvut olivat jälleen kaksinkertaistuneet vuodesta 2023. Venäläiset menettivät vuorokauden aikana keskimäärin 1180 miestä. Joinain päivinä venäläiset menettivät peräti 1500–2000 miestä päivässä.
Lisäksi Pohjois-Koreasta lähetetyn 10 000 miehen apujoukon tappiolukemaksi arvioidaan 4000 miestä eli noin 40 prosenttia. Sittemmin pohjoiskorealaisten on kerrottu vedetyn pois Kurskin rintamalta.
”Ukraina ei ole häviämässä tästä sotaa – Venäjä on”
Pfarrer vertailee, että Yhdysvallat kärsi neljän vuoden aikana toisessa maailmansodassa eri puolilla maailmaa yhteensä 407 316 miehen tappiot. Venäjän ylittää yli kaksinkertaisesti tämän lukeman.
Venäjän Ukraina-tappiot ylittävät 15-kertaisesti Yhdysvaltojen Vietnamin-sodassa kymmenen vuoden aikana kärsimät tappiot 58 220 miestä. Samoin venäläisten tappiolukema ylittää reilusti neljä vuotta kestäneen ja 620 000 henkeä vaatineen verisen Yhdysvaltojen sisällissodan.
– Ukrainaa kehotetaan siirtymään neuvottelupöytään ennen kuin se on edes hävinnyt sotaa. Ukraina ei ole häviämässä tästä sotaa. Venäjä on. Kaiken lisäksi Venäjällä ei ole suunnitelmaa tämän sodan voittamiseksi, painottaa Pfarrer ja jatkaa:
– Mitään suurhyökkäystä Kiovan valtaamiseksi ei tulevana kesänä ole, tai ensi vuonna tai sitä seuraavana. Venäjän armeija on taisteltu loppuun. Sen joukot ovat väsyneitä ja moraaliltaan synkkiä.
Hän arvioi, että ”Putinin henkilökohtaisesti valitsemat sotilaskomentajapellet ovat täysin kyvyttömiä sodan voittamiseksi tarvittavaan laajaan maasodankäyntiin operaatioineen.”
– Venäjä on umpikujassa ja kykenemätön enää voittamaan tätä sotaa. Kiova ei tarvitse neuvotteluita vaan Putin.
