Vaikka Vladimir Putin on usein vakuutellut maansa rauhanomaisia aikeita, karu totuus on Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevien Andrei Soldatovin ja Irina Boroganin mukaan se, että Kreml vihaa Yhdysvaltoja eikä koskaan ole valmis kestävään rauhaan.
Venäjä saattaa heidän mukaansa tavoitella taktista hengähdystaukoa, mutta pysyvä rauhantila ei Putinin hallintoa kiinnosta. Siksi Kremlin aikeisiin on syytä suhtautua epäilevästi – toisin kuin jotkut presidentti Donald Trumpin hallinnossa saattavat yhä kuvitella.
– Venäjän tiedustelupalvelut ovat täysin valmiina sotaan länttä vastaan eivätkä osoita merkkejä siitä, että niiden Euroopassa toteuttamien laajojen operaatioiden intensiteetti olisi hellittämässä, Soldatov ja Borogan sanovat artikkelissaan.
Sama koskee heidän mukaansa virastoja, joilla on keskeinen rooli Kremlin pehmeän vallan levittämisessä ja hybridioperaatioissa. Tästä kertoo heidän mielestään muun muassa se, että Putin nimitti vastikään entisen valtakunnansyyttäjän Juri Tšaikan pojan, 37-vuotiaan Igor Tšaikan Venäjän ulkoministeriön alaisen Rossotrudnitšestvon varajohtajaksi.
Jevgeni Primakov juniorin, samannimisen entisen pääministerin ja Venäjän ulkomaantiedustelun ex-johtajan pojanpojan, johtama Rossotrudnitšestvo hoitaa yhteyksiä muissa maissa eläviin venäläistaustaisiin ”maanmiehiin” ja ylläpitää kansainvälistä kulttuurikeskusten verkostoa.
– Sen jälkeen, kun suurlähetystöissä työskennelleitä venäläisiä vakoojia karkotettiin joukoittain vuonna 2022, näistä keskuksista on tullut diplomaattihenkilöstön vähäisyyden vuoksi Venäjän tiedustelutoiminnan tukikohtia. Malli juontaa juurensa jo kylmän sodan aikoihin, Soldatov ja Borogan toteavat.
Vuonna 1968 julkaistussa KGB:n käsikirjassa selitettiin, että ”Neuvostoliiton kulttuurikomitean kautta toteutettavan tiedustelumme tärkein operatiivinen tehtävä on käyttää viranomaistyötä, propagandaa ja muita maanmiehiin vaikuttamisen keinoja pohjustamaan rekrytointi- ja muiden tiedustelu- ja vastavakoilutoimien toteuttamista”.
Kulttuurikeskusten toiminta on Soldatovin ja Boroganin mukaan muuttunut viime aikoina entistä aggressiivisemmaksi. Turkissa toimiva Venäjä-keskus on esimerkiksi levittänyt propagandaa Ukrainan väitetyistä sotarikoksista. Azerbaidžan ja Moldova ovat määränneet vastaavat keskukset omissa maissaan suljettaviksi vihamielisen toimintansa vuoksi. Kremlillä ei ole tapana pyytää anteeksi, ja Igor Tšaikan nimitys onkin tulkittu viestiksi Moldovalle.
– Igor on pahamaineinen Moldovassa. Yhdysvallat langetti hänelle toukokuussa 2022 pakotteita, koska hän oli kehittänyt yksityiskohtaisia suunnitelmia Moldovan presidentin Maia Sandun horjuttamiseksi ja Moldovan palauttamiseksi Venäjän etupiiriin, he toteavat.
Nimitys todistaa heidän mukaansa osaltaan, että Rossotrudnitšestvo on valjastettu jatkamaan kovaotteista sotaa Eurooppaa vastaan, vaikka Kreml pyrkii nyt lähettämään aivan päinvastaisia signaaleja rauhasta.
