Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laittomasti Ukrainaan – minkä vastauksena länsi alkoi asettaa Moskovalle pakotteita – Kreml on yrittänyt kiertää pakotteita ja yhdistää vähiä tukijoitaan. Tästä on noussut kokonaan uusi ilmiö, jota voidaan kutsua vaihtoehtoiseksi globalisaatioksi. Siinä luodaan tilaa uudentyyppiselle kansainväliselle yhteistyölle, joka ei välitä aiemmin tunnustetuista säännöistä. ”Peli ilman sääntöjä” on aihe, josta Kremlin strategistit ovat keskustelleet jo kauan.
Vaihtoehtoisen globalisaation perustaa on laskettu pitkän ajan kuluessa. Eniten aiheesta on julkaissut venezuelalainen tutkija, toimittaja ja kirjailija Moisés Naim, teoksen Illicit kirjoittaja. Hän osoitti, miten salakuljettajat, välittäjät ja kopioijat uhkaavat nykyistä maailmanjärjestystä ja sen taloudellista perustaa. Mutta nykyään rikollisjärjestöjen ja -verkostojen ohi ovat nousseet maailmanlaajuiseksi koalitioksi yhdistymässä olevat roistovaltiot.
Tämäkään muutos ei tapahtunut hetkessä. Sen ensimmäisiä ilmentymiä nähtiin Hugo Chavezin johtamassa Venezuelassa, jonka omistaman öljy-yhtiö PDVSA:n kautta maan eliitti kääri taskuihinsa satoja miljoonia dollareita. Iran puolestaan myi öljyään Kiinaan malesialaisena ja otti maksut vastaan vaikeasti jäljitettävän hawala-järjestelmän kautta. Mutta vasta Venäjän pudottua paariavaltioksi näistä rikollisista keinoista tuli maailmanlaajuisia vaikuttaen kymmeniin teollisuudenaloihin ja monen maan talouteen.
Miten Moskova on luonut vaihtoehtoisen globalisaation infrastruktuuria? Ensin se lakkasi kunnioittamasta immateriaalioikeuksia ja salli yhtiöiden kopioida tuotteita patenteista piittaamatta. Toiseksi se salli rinnakkaistuonnin, jossa monet velvollisuudet valmistajien suuntaan jätetään hoitamatta.
Kolmanneksi venäläiset öljy-yhtiöt perustivat maan hallituksen tuella varjotankkerilaivaston, joka alkoi toimia peitetysti salaten reittinsä ja siirrellen lastejaan aluksesta toiseen. Neljänneksi Kreml käytännössä laillisti palkkasoturit ja rajoittamattoman asekaupan.
Viidenneksi venäläiset, intialaiset ja kiinalaiset yhtiöt kehittivät maksujärjestelmiä, joilla kierretään pakotteita käyttämällä kolmansien maiden valuuttoja, kryptovaluuttoja ja esimerkiksi Singaporen ja Hongkongin toimivalta-alueita.
Vaihtoehtoisessa globalisaatiossa on oma rahoitusjärjestelmä ja uusia varallisuuskeskuksia, kuten Dubai tai Hongkong käyttäen lännen luomia työkaluja, erityisesti kryptovaluuttoja ja lohkoketjukauppaa, joita länsi ei pysty hallitsemaan. Ekonomisti Vladislav Inozemtsevin mukaan maailman suurin ongelma tulevina vuosina ei olekaan globalisaation määrä vaan taistelu järjestyksenmukaisen ja ilman sääntöjä toteutuvan globalisaation välillä.
