Ukrainan asevoimien onnistunut vastahyökkäys Harkovan alueella ei ole Kremlille suuri tappio vain taistelukentällä, vaan myös propagandarintamalla, maansa sisä- ja ulkopolitiikkaa pitkään seurannut venäläistoimittaja Andrei Pertsev arvioi.
– Sodan aktiiviset kannattajat ovat vetäytymisen vuoksi närkästyneitä ja masentuneita ja syyttävät siitä maansa sotilasjohtoa. Nyt he vaativat presidentti Vladimir Putinilta päättäväisiä toimia ja jopa kyseenalaistavat sen, miten vakavia hänen aikomuksensa Ukrainan suhteen todellisuudessa ovat, Pertsev sanoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Käynnistäessään sodan naapurimaata Ukrainaa vastaan Putin voitti ääripatriootit puolelleen ja teki heistä kiihkeimpiä kannattajiaan. Radikalisoituaan heidät ensin imperialistisilla iskulauseilla ja toimilla Kreml on nyt vaarassa joutua tilanteeseen, jossa kiihkeimmät kannattajat kääntyvät sitä vastaan, Pertsev toteaa.
Vaikka Venäjän puolustusministeriö on luonnehtinut Harkovan alueella tapahtunutta vetäytymistä pelkäksi joukkojen uudelleen ryhmittämiseksi, Telegram-viestisovelluksen ääri-isänmaallisilla kanavilla tilannetta on Pertsevin mukaan kuvattu katastrofiksi.
Myös Venäjän johtoa on arvosteltu poikkeuksellisen kovasanaisesti. On vaadittu puhdistuksia armeijan komentoketjun huipulla, yleistä liikekannallepanoa ja ”täysimittaista sotaa”.
Vakava poliittinen kriisi
Ääripatriootit vihjaavat avoimesti olevansa pettyneitä Putinin ilmeiseen päättäväisyyden puutteeseen, sanoo Pertsev.
Tilanne on Kremlin kannalta tukala, sillä vaikka tilanne Harkovan suunnalla herättää ääripatrioottien keskuudessa suoranaista raivoa, venäläisten enemmistö suhtautuu siihen jokseenkin välinpitämättömästi.
– Venäläiset kannattavat valtiollisessa propagandassa kuvattua ”erikoisoperaatiota” – eivät täysimittaista sotaa. Heille sopii, että taistelut käydään jossain kaukana ja että niihin osallistuu vain ammattisotilaita ja Donbasista kotoisin olevia vapaaehtoistaistelijoita. He eivät todellakaan ole valmiita lähtemään itse rintamalle tai lähettämään sinne omia lapsiaan, Pertsev toteaa.
Kremlin ja ääripatrioottien välinen kuilu on hänen mukaansa syntynyt ennen kaikkea siksi, että Kiova uhottiin alun perin vallattavan muutamassa päivässä ilman merkittäviä heijastusvaikutuksia tavallisten venäläisten arkeen. Tämä skenaario olisi miellyttänyt sekä ääripatriootteja että hiljaista enemmistöä.
Kun taistelut ovat pitkittyneet ja Venäjän sotaonni näyttää kääntyneen, ääripatriootit vaativat Pertsevin mukaan entistä kiivaammin täysimittaista sotaa, jonka tulisi johtaa Ukrainan antautumiseen.
– Tavalliset venäläiset taas ennen kaikkea haluavat, ettei heidän tarvitse taistella, eikä mikään määrä propagandaa tai imperialistista retoriikkaa tätä todennäköisesti muuksi muuta.
Tämä asetelma on Pertsevin mukaan syössyt Kremlin vakavaan poliittiseen kriisiin, jota on päivä päivältä vaikeampi menestyksellisesti ratkaista.
