Lähi-idän on varoitettu ajautuvan yhä lähemmäs laajamittaista sotaa, jos eskalaatiokierre Israelin ja Iranin välillä jatkuu ja vetää mukaansa yhä uusia tahoja.
Israel vastasi terroristijärjestö Hamasin vuosi sitten tekemään yllätyshyökkäykseen aloittamalla Gazaan suuntautuneen maaoperaation. Libanonin eteläosiin on nyt lähetetty jo neljä divisioonaa taistelemaan Iranin tukemaa Hizbollah-järjestöä vastaan.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Pia Kauma (kok.) uskoo, että kriisiä voidaan vielä hillitä diplomatian keinoin. Haasteena on, että Lähi-idän tilanne on huomattavasti monikerroksisempi ja vaikeampi verrattuna mihinkään muuhun konfliktiin.
Mallia voitaisiin hakea muista kriiseistä, kuten vuonna 1998 solmitusta pitkänperjantain sopimuksesta, joka päätti pitkän ja verisen konfliktin Pohjois-Irlannissa.
– Todella vaikeassa kansainvälisessä konfliktissa ja sodassa kannattaa hakea elementtejä rauhansopimuksista, joissa vihanpito on jatkunut todella pitkään. Ja silti on pystytty löytämään sopu, Pia Kauma sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa Etyjin kaltaisella toimijalla on suuri merkitys pienille valtioille, koska muuten suuret maat päättävät asioista niiden ylitse. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on edelleen paras tae vakaudelle, kansanedustaja painottaa.
Pia Kauman puheenjohtajakaudella eri maiden parlamentaarikot ovat perehtyneet siihen, miten kenttämissiot voivat tukea paikan päällä sisäistä turvallisuutta, oikeusvaltiota ja demokraattisten vaalien järjestämistä. Hän matkusti kuluvalla viikolla Serbiaan, jonka toimet vaikuttavat suoraan Kosovon tilanteeseen.
Iranin ja Israelin välinen kamppailu
Syyskuussa Israelissa ja Länsirannalla vieraillut Kauma sanoo, että kahden valtion malli tuntui ajoittain hyvinkin kaukaiselta tavoitteelta. Vierailua kiiteltiin, koska yllättävän harva poliitikko on käynyt tutustumassa kriisiin paikan päällä.
– Tarkoitus oli kuulla molempia osapuolia siitä, miksi tähän on jouduttu, ja miten tästä päästäisiin eteenpäin, Pia Kauma sanoo.
Hänen mukaansa Suomessakin olisi syytä korostaa sitä, että Palestiina-kysymys on vain osa koko konfliktia, jossa kyse on Iranin ja Israelin välisestä valtakamppailusta. Iran käy sotaa Israelia vastaan tukemiensa aseellisten ryhmien avulla. Näihin lukeutuvat Hizbollahin ohella muun muassa Jemenin huthikapinalliset.
– Palestiinalaiset ovat jääneet tässä välikappaleiksi, eivätkä arabimaat ole kantaneet omaa vastuutaan. Esimerkiksi Egypti on ottanut vastaan vain niitä, jotka ovat pystyneet maksamaan maahanpääsystä tuhansia euroja. He katsovat, että palestiinalaiset ovat taustansa vuoksi liian suuri riski oman maansa vakaudelle, Kauma sanoo.
Pitkän aikavälin diplomaattista ratkaisua vaikeuttaa se, että Länsiranta on pilkottu moneen osaan israelilaisten uudisasukkaiden paineessa. Liikkuminen alueiden välillä on rajoitettua, ja jonotusajat voivat olla tuntikausien mittaisia. Palestiinalaisille ja israelilaisille on jopa rakennettu omat maantiensä.
– Edelleen on tapauksia, joissa palestiinalaisalueita asuttamaan saapuneet israelilaiset ottavat rakennuksia haltuun omaehtoisesti. Paikallisten mukaan uudisasukkaat tunnistaa siitä, että he kantavat pistoolia vyöllä. Oli helppo ymmärtää viesti, että he kokevat olevansa ahdettu pienelle alueelle, Pia Kauma toteaa.
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas on ollut vallassa jo yli 17 vuotta, eikä vaaleja ole järjestetty tänä aikana. Palestiinalaisilla ei ole käytännössä oppositiota, joten uudet vaalit voisivat johtaa Hamasin valtaannousuun.
Alueella toivottiin, että Israelin puolella työluvilla työskennelleiden henkilöiden maksamat verot toimitettaisiin palestiinalaisten käyttöön, jotta alueella voisi järjestää nykyistä laajempia palveluita. Israelin pelkona puolestaan on, että rahoilla ostettaisiin aseita ja rakennettaisiin tunneleita, kuten Hamas teki Gazassa. Pattitilannetta on vaikea ratkaista vihan ja luottamuspulan vuoksi.
– Israel näkee, että tämä ei ole vain Israelin ja Palestiinan asia vaan laajempi kysymys siitä, että kuka ottaa vallan Lähi-idän alueella, ja että onko heillä edes ylipäätään mahdollisuutta selviytyä, Kauma sanoo.
Human security in focus of OSCE Parliamentary Assembly President @PiaKauma's visits to Jerusalem and Ramallah
🔗 https://t.co/RXNF8vXdu6 pic.twitter.com/G2dAAATXvP
— OSCE PA (@oscepa) September 18, 2024
#Etyj'in parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja @PiaKauma Israelissa: Vihan, pelon ja koston kierre on saatava loppumaan.
Tiedote: https://t.co/YfqLyZOpoFKuva: Andreas Baker/@oscepa pic.twitter.com/0Ttb7q1LzV
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) September 18, 2024
