Kansainvälinen järjestelmä on Robert Malleyn mukaan perustunut voimatasapainolle, jota ei enää ole. Yhdysvaltain käyttäytyminen on muuttunut ennakoimattomaksi ja Kiina vahvistaa pitkäjänteisesti asemiaan. Samaan aikaan Venäjä on kärsimätön ja pyrkii käyttämään tilanteita opportunistisesti hyväkseen ennen kuin on liian myöhäistä.
– Paikalliset konfliktit peilaavat globaaleja trendejä. Se, kuinka ne syttyvät, laajenevat, kestävät ja ratkeavat, heijastelee muutoksia suurvaltojen suhteissa, niiden yhteistyön intensiteetissä ja alueellisten toimijoiden ambitioiden laajuudessa, Malley sanoo Foreign Policy -lehden tuoreessa artikkelissa.
Näissä sodissa tulee hänen mukaansa esiin se, mihin asioihin kansainvälinen järjestelmä suhtautuu pakkomielteisesti ja mitkä ovat pikemminkin yhdentekeviä. Ajankohtaisissa konflikteissa hän näkee merkkejä järjestelmän orastavasta murroksesta, jonka avaamat näkymät samaan aikaan sekä rohkaisevat että pelottavat alueellisia johtajia.
– Globaalien trendien seuraukset voivat olla tappavia. Liioiteltu usko ulkopuoliseen apuun saattaa vääristää paikallisten toimijoiden laskelmia, tehdä heidät haluttomiksi kompromisseihin ja kannustaa uhmaamaan vaaroja, joille he kuvittelevat olevansa immuuneja, Malley varoittaa.
Kymmenen kriittistä konfliktia
Seuraavia kymmentä konfliktia Malley kehottaa vuonna 2020 seuraamaan erityisellä valppaudella.
Afganistan
Afganistanin taisteluissa kuolee enemmän ihmisiä kuin missään muussa meneillään olevassa konfliktissa. Vuosi 2020 saattaa Malleyn mukaan merkitä alkua prosessille, joka voisi aikanaan päättää maassa vuosikymmeniä jatkuneen sotimisen.
– USA:n ja talibanien välinen sopimus merkitsisi vasta alkua afgaanien pitkälle tielle keskinäiseen sovintoon, joka on rauhan edellytys. Se tarjoaa kuitenkin lähes varmasti ainoan toivon tämän ajan tappavimman sodan rauhoittamisesta, hän sanoo.
Jemen
Jemenin vuonna 2015 alkanut sisällissota on vaatinut jo noin 100 000 välitöntä kuolonuhria ja syössyt arabimaailman köyhimmän valtion nälänhädän partaalle.
– Jemenistä on muodostunut Lähi-idän kriittinen jakolinja Iranin ja Yhdysvaltain sekä sen alueellisten liittolaisten vastakkainasettelussa. Noustuaan hetkeksi kansainvälisiin otsikoihin tämä viisi vuotta jatkunut konflikti uhkaa jälleen kadota kansainvälisestä tietoisuudesta, Malley toteaa.
Etiopia
Etiopia on Robert Malleyn mukaan parhaillaan vedenjakajalla, jossa häämöttävät yhtäältä loistavat mahdollisuudet, toisaalta perikato. Kun kyseessä on itäisen Afrikan väkirikkain ja vaikutusvaltaisin maa, heijastusvaikutukset ovat vääjäämättä merkittäviä.
– Jotkut varoittavat, että pahimmassa uhkaskenaariossa maa saattaisi hajota samaan tapaan kuin Jugoslavia 1990-luvulla, millä olisi katastrofaaliset seuraukset jo ennestään epävakaalle alueelle, hän sanoo.
Burkina Faso
Burkina Faso on toistaiseksi viimeisin epävakauden riivaamiksi joutuneista Sahelin alueen afrikkalaisvaltioista. Malleyn mukaan on uhassa, että maasta muodostuu militanttien tukialue, josta operaatioita toteutettaisiin myös esimerkiksi Norsunluurannikon, Ghanan ja Beninin maaperälle.
– Alueen hallitusten olisi viisasta keskittyä mahdollisimman tiiviisti tiedustelutiedon jakamiseen, rajatarkastuksiin ja politiikkalinjauksiin, joilla ne saavat levottomuusalueiden kyläläiset puolelleen. Jos niin ei tapahdu, myllerrys on uhassa levitä yhä laajemmalle, hän toteaa.
Libya
Sotatoimet Libyassa voivat Malleyn mukaan lähikuukausina kiihtyä entisestään. Kapinallisjohtaja Khalifa Haftaria eivät tue enää vain Egypti ja Arabiemiraatit, vaan myös Venäjä. Samaan aikaan Turkki on asettunut entistä ponnekkaammin Tripolin hallituksen taakse ja ilmaissut aikeensa lähettää maahan omia sotilaitaan.
Sodassa nähdään jo nyt libyalaisjoukkojen lisäksi muun muassa Arabiemiraattien lentokoneita ja droneja, venäläisiä palkkasotilaita ja Haftarin värväämiä afrikkalaissotilaita, jotka torjuvat Turkin sotilasajoneuvoja ja lennokkeja. Tämän asetelman seurauksena eskalaation riski Välimerellä on Malleyn mielestä merkittävä.
USA, Iran, Israel ja Persianlahti
Iranin ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet kasvoivat vuoden 2019 aikana tuntuvasti. Vuonna 2020 ne voivat Malleyn mukaan edetä kiehumispisteeseen. Kun myös Iranin ja Israelin välit ovat entistä kireämmät, alueella kytee laajemman konfliktin varteenotettava mahdollisuus.
– Syvän epäluottamuksen vallitessa kullakin osapuolella on ollut taipumus odottaa, että toinen tekisi ensimmäisen myönnytyksen. Diplomaattinen läpimurto jännitteiden lieventämiseksi Persianlahden valtioiden ja Iranin, kuten myös Washingtonin ja Teheranin välillä on yhä mahdollinen. Kun [Iranille asetetut] pakotteet vaativat veronsa ja Iran kamppailee vastaan, aika on kuitenkin kulumassa loppuun, Malley varoittaa.
USA ja Pohjois-Korea
Myös Korean niemimaalla tilanne on kääntynyt yhä jännitteisemmäksi. Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välinen neuvotteluyhteys on viimeisen vuoden aikana tyrehtynyt, ja Kim Jong-un on asettanut vuodenvaihteen viimeisimmäksi takarajaksi, johon mennessä USA:n olisi pitänyt esittää tie ulos umpikujasta.
Vaikka sekä Kim Jong-un että Donald Trump ovat väläytelleet ajatusta kolmannesta huipputapaamisesta, voi Malleyn mielestä olla jopa parempi, että sellaista ei toistaiseksi järjestetä.
– Uusi huonosti valmisteltu tapaaminen saattaisi jättää molemmat osapuolet vaarallisen turhautuneiksi, hän arvioi.
Kashmir
Intia ja Pakistan ovat vuosien 1947–48 sodastaan alkaen riidelleet Kashmirin omistuksesta. Alueella oli välillä suhteellisen rauhallista, mutta vuonna 2019 tapahtuneiden väkivallantekojen myötä se on jälleen noussut kansainvälisen huolen kohteeksi. Malley pitää entistä todennäköisempänä, että Intiaa vastustavien kashmirilaistaistelijoiden toimet saattaisivat aiheuttaa eskalaation.
– Isku Intian joukkoja vastaan johtaisi lähes varmasti Intian kostoiskuun Pakistaniin riippumatta siitä, onko Islamabad [Pakistanin hallitus] ollut siihen osallisena. Pahimmassa uhkaskenaariossa kaksi ydinasein varustettua naapurimaata ajautuisivat sotaan, Malley varoittaa.
Venezuela
Eteläamerikkalaisen Venezuelan presidentin Nicolás Maduron asema on vuonna 2019 horjunut, mutta hän on kyennyt säilyttämään valtansa. Venezuelalaisten enemmistö kärsii murskaavasta köyhyydestä ja julkisten palvelujen romahduksesta. YK:n mukaan jopa 7 miljoonaa maan asukasta on humanitaarisen avun tarpeessa.
USA on toistaiseksi väläytellyt sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta varsin säästeliäästi. Paljon riippuu nyt Malleyn mukaan siitä, johtaako eri osapuolten puutteellinen realismi Venezuelan kriisin syvenemiseen ja todelliseen räjähdykseen, vai kykenevätkö maltillisemmat voimat löytämään ratkaisun, joka takaisi rauhan ja vakauden.
Ukraina
Vuodesta 2014 jatkunut Ukrainan sota on ainoa Malleyn listalle yltänyt eurooppalainen konflikti. Vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi joulukuussa ensi kertaa venäläisen virkaveljensä Vladimir Putinin, rauhan tiellä on Malleyn mukaan vielä isoja kompastuskiviä. Niistä keskeisin saattaa olla se, että Venäjä ei edelleenkään myönnä olevansa konfliktin osapuoli, vaan vaatii Ukrainaa neuvottelemaan kaikista yksityiskohdista suoraan Kremlin kontrolloimien Donbassin marionettihallitusten kanssa.
Rauha Ukrainassa voisi Malleyn mielestä kuitenkin olla myös Putinin etu, sillä se vähentäisi talousahdingossa kamppailevan Venäjän sotilaallista ja taloudellista taakkaa.
Asetelman muutos tiivistyy Syyriaan
Malley ei ole nostanut Syyrian sotaa kymmenen seurattavan konfliktin listalle, mutta sanoo sen kiteyttävän maailmanjärjestyksen murroksen keskeisimmät trendit.
– Yhdysvallat yhdisti siellä ylivalta-aseman haltijan mahtipontisuuden sivustakatsojan asemaan. Paikalliset toimijat, kuten kurdit, rohkaistuivat USA:n ylenpalttisista lupauksista ja joutuivat sitten pettymään, kun USA ei kaikkia lupauksiaan toteuttanut, Malley sanoo.
– Samaan aikaan Venäjä seisoi lujasti brutaalin liittolaisensa [al-Assadin] takana ja eräät muut naapurustossa, kuten Turkki, pyrkivät hyötymään kaaoksesta, hän toteaa.
Kun tilanteet kehittyvät entistä kiivaammassa tahdissa, on hyvin mahdollista, että vuosi 2020 jää historian lehdille sodasta, joka ei liity mihinkään Malleyn edellä listaamista.
