Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vastasi eduskunnassa opposition välikysymykseen hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen.
– Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Valtiontalous hakkaa joka vuosi yli 10 miljardia uutta velkaa veronmaksajien laskuun. On selvää, että seuraavakin hallitus joutuu toteuttamaan mittavia sopeutuksia, jotta velkaantuminen saadaan kuriin, Juuso sanoi.
– Puolustusmenot, vanheneva väestö ja valtion velkaantuminen pakottavat säästöihin. Valtion velan korkoihin menee rahaa tuhansia miljoonia euroja vuodessa, ja korkolasku on edelleen kasvussa.
Juuson mukaan tästä erittäin haastavasta talouden tilanteesta huolimatta hallitus on varmistanut, että hyvinvointialueiden vuosittain kasvava rahoitustarve pystytään turvaamaan valtion talouden kehyksiä rikkomatta.
Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntä, että myös rahoitus kasvaa.
– Mutta tämäkään raha ei tule riittämään, jos palveluita ja palvelurakennetta ei uudisteta.
Juuson mukaan oppositio lyttää jokaisen hallituksen toimen, joilla palveluita uudistetaan ja taloutta tasapainotetaan.
– Kritisoitte jokaista toimea.
– Mitä te sitten ehdotatte tilalle? Veronkorotuksia ja lisää velkaa?
Välikysymys sisältää Juuson mukaan virheellisiä väittämiä.
– Hallitus ei ole tehnyt lisäleikkauksia soteen, vaan kyseessä ovat sopeutustoimet, joista on päätetty jo vuosi sitten. Hallitus ei myöskään ole romuttanut hoitoonpääsyä eikä heikentänyt vanhusten hoivaa. Väitteenne eivät perustu tosiasioihin, vaan faktat kertovat täysin päinvastaista.
Ministeri muistutti, että esimerkiksi vanhuspalvelut ovat saaneet asiakkailta hyvät arviot tutkitusti.
– Todellisuus kuulostaa varsin erilaiselta kuin maalaamanne kauhukuvat, joissa palvelut on romutettu.
– Vastaavasti juuri ennen välikysymystänne julkaistusta sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä käy ilmi, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin kunnat. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt parempaan suuntaan. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet, Juuso jatkoi.
– Oppositio puhuu mielellään jättiläismäisistä leikkauksista, mutta todellisuudessa hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa joka vuosi. Tämän vuoden rahoitus on peräti 2,2 miljardia euroa edellisvuotta suurempi.
Monissa jo tehdyissä ja tekeillä olevissa päätöksissä on kyse siitä, että hallitus mahdollistaa asioiden järkevämmän tekemisen.
– Tämä tuo myös säästöjä, mutta ei heikennä palveluita ja on aivan keskeistä henkilöstöpulankin ratkaisemisen kannalta.
