Ekonomisti ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen päivittelee talouden tilannetta.
– Kuinka helppoa velan ottaminen olikaan ja kuinka tuskallista sen maksaminen nyt onkaan, Pakarinen toteaa.
Hän on jakanut X:n (entinen Twitter) päivityksessään alla näkyvän valtiovarainministeriön katsauksen kuvan budjettitalouden tuloista, menoista ja tasapainosta.
– Onneksi suomalaiset äänestivät keväällä velkaantumisen lopettamisen puolesta. Kun vastuullisella taloudenpidollakin on näin vaikeaa, mihin menisimmekään, jos käännettä parempaan ei tehtäisi?, Pakarinen kysyy.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys julkaistiin perjantaina. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Ilman toimia velkaa tulisi noin 700 miljoonaa euroa enemmän. Uutta velkaa joudutaan siis kuitenkin yhä ottamaan reilusti.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuvaili tiedotustilaisuudessa lukujen olevan karmaisevia, mutta suunnan olevan oikea.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu julkisen talouden vahvistamiseen kuudella miljardilla eurolla. Tämä koostuisi neljän miljardin euron sopeutuksesta valtion menoihin. Rakennepoliittisilla toimilla taas haetaan kahden miljardin euron vaikutusta. Nämä positiiviset työllisyysvaikutukset eivät vielä näy nyt julkaistuissa ennusteissa.
Myös talouden näkymät ovat synkät. Tilannetta helpottavaa kasvusykäystä siis tuskin kannattaa odottaa ainakaan nopeasti. Tälle vuodelle talouskasvua ei ole luvassa ja ensi vuodeksikin povataan vain vaimeasti parempaa kehitystä. Valtion velan vuotuiset korkomenot voivat taas samalla kivuta jopa neljään miljardiin euroon vaalikauden loppuun mennessä.
VM:n ennusteen mukaan korkoihin voi palaa jopa liki neljä miljardia euroa vuonna 2027. Tästä varoiteltiin tiuhaan edellisellä hallituskaudella, kun valtio velkaantui reippaasti.
– Valtion korkomenot hurjassa kasvussa. Olisiko vähempi velanotto riittänyt viime vuosina? Yhä ihmettelen joidenkin parin vuoden takaisia puheita siitä, että julkisen velan kasvulla ei ole väliä, Valtiontalouden tarkastusviraston vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esimerkiksi totesi VM:n ennusteesta X:ssä.
Sami Pakarinen avaa päivityksensä kommenttiketjussa, miltä kokonaiskuva näyttää pitkässä juoksussa. Hänen mukaansa nykyisen hallituksen ratkaisut jarruttavat alijäämää verrattuna perusuraan, vaikka velkaa yhä otetaankin.
– Edessähän on vain kasvavat alijäämät, jos mitään ei tehdä. 20 mrd. reilun 10 vuoden päästä. Jo n. 40 vuotta puhuttu, että talouden perusongelma ei ole kriiseissä vaan väestön ikääntymisessä. Se lisää velkaantumista nyt, Pakarinen muistuttaa.
Hän havainnollistaa asiaa alta löytyvällä kuvalla. Tilastokeskuksen dataan ja Suomen Pankin laskelmiin perustuva ennuste viime vuoden joulukuulta näyttää velkaantumiskehityksen eri vaihtoehdoilla. Ennusteessa noin seitsemän miljardin euron sopeutuskin johtaisi 2030-luvulla yhä noin kymmenen miljardin euron alijäämään. Ilman toimenpiteitä alijäämä menisi taas yli 20 miljardiin euroon. Nollataso vaatisi taas 13 miljardin euron sopeutusta.
Siksi, että se jarruttaa alijäämää verrattuna perusuraan. Edessähän on vain kasvavat alijäämät, jos mitään ei tehdä. 20 mrd. reilun 10 vuoden päästä.
Jo n. 40 vuotta puhuttu, että talouden perusongelma ei ole kriiseissä vaan väestön ikääntymisessä. Se lisää velkaantumista nyt. pic.twitter.com/4cRJl59KHa
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 26, 2023
Kuinka helppoa velan ottaminen olikaan ja kuinka tuskallista sen maksaminen nyt onkaan.
Onneksi suomalaiset äänestivät keväällä velkaantumisen lopettamisen puolesta.
Kun vastuullisella taloudenpidollakin on näin vaikeaa, mihin menisimmekään, jos käännettä parempaan ei tehtäisi? pic.twitter.com/UuBEoMSgYY
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 25, 2023
Korkomenojen nousu muistuttaa siitä, miksi valtionvelalla on edelleen merkitystä. pic.twitter.com/k2mFFtGSS9
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) August 25, 2023
Valtion korkomenot hurjassa kasvussa. Olisiko vähempi velanotto riittänyt viime vuosina? Yhä ihmettelen joidenkin parin vuoden takaisia puheita siitä, että julkisen velan kasvulla ei ole väliä. #velkaantuminen pic.twitter.com/1zjSR3p6qY
— Arto Kokkinen (@Arto_Kok) August 25, 2023
