Valko-Venäjän presidentinvaalit pidetään sunnuntaina 26. tammikuuta. Maan entisten turvallisuusviranomaisten yhdistyksen Belpolin mukaan 97 prosenttia vaalilautakuntien johtajista on osallistunut vaalivilppiin jo aiemminkin.
Belpol korostaa myös, että ensimmäistä kertaa Valko-Venäjän presidentinvaaleissa ei ole yhtään riippumatonta vaalitarkkailijaa eikä oppositiolla ole yhtään ehdokasta. Äänestysmahdollisuutta ulkomailta ei ole, vaan ulkomailla asuvia valkovenäläisiä kutsutaan kotimaahan äänestämään.
Videoiden ja kuvien ottaminen äänestyslipukkeista on nyt kiellettyä. Vuoden 2020 vaaleissa lukuisat kuvat äänestyslipukkeista olivat yksi todiste vilpillisestä ääntenlaskennasta.
Vuodesta 1994 saakka hallinnut Aljaksandr Lukashenka valitaan vaalinäytelmässä seitsemännelle kaudelleen. Lokakuussa 2024 hän ilmoitti haastattelussa, että hän asettuu presidenttiehdokkaaksi, ”jos se on hänen kannattajiensa mukaan välttämätöntä, ja tietenkin se on”.
Neljä päivää myöhemmin käynnistyivät ”on pakko!”-flashmobit, joissa väitetysti vapaaehtoiset henkilöt pyrkivät vakuuttamaan Lukashenkaa, että hänen täytyy asettua ehdokkaaksi. Se oli tietysti tarpeetonta, koska hän oli jo ilmoittautunut.
Lukašenka väitti, että flashmobit eivät olleet organisoituja, mutta ”on pakko!” -lauseesta muodostui hänen kampanjansa iskulause.
Nykyään Liettuassa maanpaossa asuva Valko-Venäjän demokraattisten voimien johtaja Sviatlana Tsihanouskaja voitti edelliset presidentinvaalit sen jälkeen, kun Lukashenkan KGB pidätti hänen ehdokkaana olleen miehensä Siarhein. Oikeudenkäynnin jälkeen häntä on pidetty vankeudessa täydellisessä eristyksessä jo lähes kaksi vuotta, eikä hänen tilanteestaan tiedetä mitään, mikä tarkoittaa, ettei hänen – kuten monen muunkaan poliittisen vangin – anneta olla yhteydessä edes muihin vankeihin.
Siarhein lisäksi Valko-Venäjällä on yli 1 200 poliittista vankia, joista 168 on naisia. Viime vuonna maassa sai tuomion poliittisista syistä yhteensä yli 7 500 ihmistä.
Hakkaamiset, kidutus ja sairaanhoidon kieltäminen kuuluvat poliittisten vankien arkipäivään. Ulkomaille paenneita uhkaillaan ja yritetään saada hallituksia luovuttamaan heidät takaisin Valko-Venäjälle.
Ensi sunnuntain vaalien varalta maan turvallisuusjoukoille on tähdennetty, että ”kukaan ei saa inahtaakaan”. Massapidätykset ovat olleet käynnissä jo lokakuusta lähtien. Valko-Venäjän yleisen syyttäjän Andrei Shvedin mukaan kaikki ”ekstremistit” ja ”terroristit” on jo joko tuomittu tai he odottavat oikeudenkäyntiä.
Politiikan analyytikko Artem Shreibmanin mukaan vaalien jälkeen mikään ei muutu Valko-Venäjällä, koska Lukashenka ei ole edelleenkään mielellisesti toipunut ”traumasta, jonka vuosi 2020 aiheutti hänelle”.
Before 2020, when my husband decided to challenge Lukashenka, our life was as normal as any Belarusian’s. Siarhei worked hard but always spent quality time with me and our kids—traveling, doing sports, building our summer house. Now, we haven’t heard from him for over 630 days. pic.twitter.com/XmAh4va0bb
— Sviatlana Tsikhanouskaya (@Tsihanouskaya) December 3, 2024