Enemmistö kuntalaisista ja kuntapäättäjistä vastustaa kuntaliitoksia, ilmenee Kuntaliiton teettämästä vuoden 2024 kuntalaistutkimuksesta. Runsaat puolet (55 prosenttia) vastanneista vastustaa ajatusta, että kuntia yhdistettäisiin kuntaliitoksilla. Vain 20 prosenttia kannattaa ajatusta kuntaliitoksista.
Oman kunnan kohdalla vastustus on vielä voimakkaampaa: 72 prosenttia vastanneista on eri mieltä siitä, että heidän kotikuntansa tulisi yhdistää toiseen. Vain 11 prosenttia on samaa mieltä.
– Mielipiteet omaa kuntaa koskevasta kuntaliitoksesta ovat muuttuneet kielteisemmäksi vuodesta 2020. Itse asiassa kuntaliitosvastaisuus on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen on suurta kaikenkokoisissa kunnissa. Selvästi muita enemmän kuntaliitosvastaisuutta on kuitenkin nähtävissä 20 001–50 000 asukkaan kunnissa (79 prosenttia) ja hieman muita vähäisempää isommissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (69 prosenttia).
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen näkyy myös kaikissa ikäluokissa. Kielteisimmin oman kunnan kuntaliitokseen suhtautuvat 30–39-vuotiaat.
Kuntaliitos nähdään huonoksi keinoksi tasapainottaa taloutta
Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan myös kuntapäättäjät suhtautuvat varauksella kuntaliitoksiin. Yli puolet (56 prosenttia) pitää niitä huonona tapana tasapainottaa kunnan taloutta, ja vain viidesosa (21 prosenttia) hyvänä tapana.
– Suhtautuminen kuntaliitokseen on kuitenkin muuttunut hieman vähemmän kriittiseksi vuodesta 2020. Tuolloin kuntaliitoksen vaikuttavuutta huonona pitäviä kuntapäättäjiä oli 65 prosenttia vastanneista ja hyvänä pitäviä 18 prosenttia, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kuntaliitosta pidetään huonona keinona tasapainottaa kunnan taloutta kaikissa maakunnissa ja kuntakokoluokissa sekä riippumatta luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan asemasta, sukupuolesta tai äidinkielestä.
Vuoden 2024 kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuntapäättäjät pitävät kuntien välistä yhteistyötä selvästi parempana kunnan talouden tasapainottamistapana kuin kuntaliitoksia.
– Kuntapäättäjät arvostavat selvästi kuntien välistä yhteistyötä. Yli kaksi kolmasosaa eli 69 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä piti kuntien välistä yhteistyötä hyvänä talouden tasapainottamiskeinona, sanoo Pekola-Sjöblom.
Tänä vuonna toteutuu vain yksi kuntaliitos
Vuoden 2025 alussa toteutuu yksi kuntaliitos, kun Pertunmaan kunta yhdistyy Mäntyharjun kuntaan. Uudessa Mäntyharjun kunnassa on yhdistymisen jälkeen noin 7 000 asukasta.
Kuntaliitoksen myötä kuntien määrä putoaa yhdellä. Suomessa on näin ollen vuonna 2025 yhteensä 308 kuntaa, niistä Manner-Suomessa 292.
Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos on kolmas 2020-luvulla toteutuva. Edelliset kuntaliitokset tapahtuivat, kun Honkajoen kunta liittyi Kankaanpään kaupunkiin vuonna 2021 ja Valtimo liittyi Nurmeksen kaupunkiin vuonna 2020.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia.
