Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin, eli siihen, että samalla henkilöllä on luottamustehtävä esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana.
Tulokset osoittavat, että kriittinen suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on yleistä riippumatta vastaajan asemasta.
Tutkimuksen mukaan erityisesti johtavat viranhaltijat näkevät usean luottamustoimen yhdistämisen ongelmallisena. Heistä peräti 74 prosenttia suhtautuu asiaan kielteisesti, kun taas hallituksen jäsenistä vain reilu puolet jakaa saman näkemyksen.
Kunnanhallituksen jäsenistä 17 prosenttia pitää roolien yhdistämistä myönteisenä.
Luottamustehtävien määrä ja käytetty aika vaikuttavat mielipiteisiin
Kunnallisten luottamustehtävien määrä vaikuttaa asenteisiin. Viittä kunnallista luottamustehtävää hoitavat suhtautuvat asiaan huomattavasti vähemmän kielteisesti kuin vain yhtä tehtävää hoitavat.
Myös tehtäviin käytetty aika vaikuttaa. Mitä enemmän viikkotunteja kunnalliseen luottamustyöhön käytetään, sitä myönteisempi suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on.
Kuntaliiton hiljattain julkaistun kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin seitsemän tuntia viikossa, mutta luottamushenkilön roolilla on kuitenkin vaikutusta ajankäyttöön.
Esimerkiksi hallituksen puheenjohtajisto käyttää keskimäärin 14 tuntia, hallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto yhdeksän tuntia ja rivivaltuutetut kuusi tuntia viikossa.
Puoluetaustoittain eroja suhtautumisessa
Sitoutumattomat sekä vihreitä edustavat luottamushenkilöt suhtautuvat tupla- ja triplarooleihin kriittisimmin, kun taas keskustan edustajat näkevät ne myönteisempänä ilmiönä. Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n edustajat suhtautuvat hieman muita myönteisemmin.
Kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat keskimäärin kriittisiä, mutta eivät yhtä kielteisiä kuin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat.
Henkilöt, jotka aikoivat asettua ehdolle kuntavaaleissa tai jo toimivat aluevaltuutettuina, suhtautuvat vähemmän kielteisesti luottamushenkilöiden roolien yhdistämiseen kuin ne, jotka eivät aio lähteä ehdolle.
Kuntaliitto seuraa ja analysoi kunnallisen päätöksenteon kehitystä ja tarjoaa tietoa päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.
Julkisoikeuden professori Janne Salminen luovutti tammikuussa valtiovarainministerille oikeudellisen selvityksensä siitä useilla eri hallinnon tasoilla luottamushenkilönä toimimisesta, eli millaisia oikeudellisia rajoitteita lainsäädäntö asettaa toimintaan samaan aikaan kunnassa ja hyvinvointialueella. Kysymys on siis käytännössä esteellisyydestä ja vaalikelpoisuudesta toimielimiin, erityisesti hallitukseen.
– Selvityksessä on toivottavasti aineksia laintulkintaan, mutta myös muutostarpeiden arviointiin. Tarkemmin mahdollisia lain muutostarpeita arvioi vielä erillinen työryhmä vuoden loppuun mennessä, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Pidän erittäin tärkeänä, että asiasta keskustellaan nyt laajasti ja moniäänisesti, jotta asia tulee huomioiduksi eri näkökulmista.
– Tupla- ja triplarooleissa on myös hyviä puolia, mutta haastetta luovat varsinkin jääviys-, ajankäyttö- ja tehtävien kasautuminen. Hyvää on, että paikalliselle tasolle tulee valtakunnallista näkemystä ja toisinpäin, mutta muitakin keinoja tähän on, summaa Pekola-Sjöblom.
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1 705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia. Sähköisen kyselyn kohdejoukkona ovat kaikkien Manner-Suomen kuntien kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat.
