Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä Kevan kuntapäättäjäbarometrissä poliittisista päättäjistä 45 prosenttia näki kunnan tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Kuntien johtavista viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 lukema oli 34 prosenttia.
Poliittisista päättäjistä vain joka kuudes (16 %) näki kunnan tai hyvinvointialueen tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa (18 %). Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.
Taloustilanne haastaa
Barometrin avoimissa vastauksissa nousivat esiin toisaalta huoli taloustilanteen lohduttomuudesta, mutta vastauksista löytyy myös luottavaisuutta ja toivon pilkahduksia.
Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa toisaalta melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.
Kuntien poliittisten päättäjistä iso osa näkee kunnan talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Esiin nostetaan useissa vastauksissa sote-uudistuksen vaikutukset kunnan rahoitukseen ja palveluverkkoon.
Useissa vastauksissa tuodaan esille kunnassa käynnissä olevat talouden sopeutustoimet, joiden onnistumisen myötä kuitenkin koetaan, että tilanteesta voidaan selviytyä. Pieni osa vastaajista taas näkee kunnan taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.
Hyvinvointialueiden virkamiesjohto tuo esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on kovin lyhyt ja sopeutussummat ovat euromääräisesti tiukat. Tämän lisäksi esiin nousee työvoimapulan toiminnalle asettamat haasteet. Vastauksista myös todetaan, että uudistus on vasta alussa ja määrätietoisella työllä on mahdollista päästä hyvinvointialueuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin.
Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tuovat esiin pääsääntöisesti rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.
Vastauksissa toisaalta korostetaan, että ”iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on selvillä”, ja työtä ja toimia tehdään tällä hetkellä kovasti. Vastauksissa tuodaan myös esiin se, että hyvinvointialueuudistus saadaan kyllä onnistumaan, mutta se vaatii aikaa ja tekoja.
– Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa. Hyvinvointialueiden sekä useiden kuntien säästöpaineet ovat parhaillaan poliittisten päättäjien pöydillä ja luonnollisesti se vaikuttaa myös kyselyn vastauksiin. Huojentavaa vastauksissa on toive ja luottamus siihen, että käänne parempaan on kuitenkin tehtävissä, kun työtä ja päätöksiä asian eteen tehdään, toteaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.
Lomautuksia ja irtisanomisia ei suunnitteilla laajasti
Synkistä talousnäkymistä huolimatta barometrin mukaan vajaa kolme neljästä (73 %) päättäjästä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla kuitenkaan tänä vuonna henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä vajaa kolmannes (30 %) kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia), kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.
Sen sijaan päättäjistä vajaa kolmannes (31 %) kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on suunnitteilla palveluiden ulkoistamista yksityisen palveluntuottajan tuotettavaksi osittain tai kokonaan.
Verrattuna vuoteen 2022 ulkoistamisaikeet ovat kuitenkin hieman vähentyneet (38 %). Erityisesti hyvinvointialueilla pyritään jatkamaan pääsääntöisesti palveluiden tuottamista omana toimintana (67 %) tai ottamaan yksityisesti tuotettu palvelu omaan tuotantoon (64 %).
Keva toteutti keväällä 2024 suomalaisille kunta- ja aluepäättäjille sekä ylimmälle johdolle kohdennetun päättäjäbarometri kyselytutkimuksen. Tutkimuksen kohderyhminä olivat suomalaiset kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät sekä kuntien ja alueiden ylin virkamiesjohto. Kysely toteutettiin verkkokyselynä helmi-maaliskuun aikana. Tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisilla sähköpostikutsuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 947 (1 156) kappaletta, joista 874 (10 28) oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 73 (128) kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3 % (11,3), joka on kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa. Kuntien ja alueiden virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15 % (19,7) ja vastaavasti poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10 (10,8) %. Suluissa olevat luvut vuodelta 2022.
