Kuntataloudessa alijäämät tulevat syvenemään ensi vuonna ja kuntatalous käy aallonpohjalla. Tämän jälkeen sopeutustoimet sekä suhdanteen parantaminen vähitellen vahvistavat kuntataloutta vuodesta 2026 alkaen.
Tämä selviää Kuntarahoituksen keskiviikkona julkaisemasta kuntatalousennusteesta.
Kuntatalouden kannalta merkittävin epävarmuus liittyy tällä hetkellä työllisyyden ennakoitua heikompaan kehitykseen.
Kotimaan talouden elpymisen odotetaan vauhdittuvan ensi vuonna, kun sekä kulutus että investoinnit piristyvät.
Kuntarahoituksen mukaan neljän poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen kuntatalouden rahoitusalijäämä kasvaa kuluvana vuonna selvästi, kun tilapäisten tuloerien vaikutukset poistuvat, toimintakulut nousevat ja investoinnit säilyvät korkealla tasolla.
Kunnilla on jo käynnissä merkittäviä säästöohjelmia ja kuntien tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo nousee ensi vuonna 0,07 prosenttiyksikköä. Meno- ja tulosopeutuksesta huolimatta Kuntarahoitus arvioi, että kuntien rahoitusalijäämä kasvaa ensi vuonna 1,7 miljardiin euroon.
Kuntataloutta rasittavat käyttötalouden menopaineet, sote-siirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset sekä nettoinvestointien lievä kasvu. Heikentynyt työllisyysnäkymä on puolestaan verokertymille varteenotettava riski.
Myös hyvinvointialueiden talousvaikeuksilla on omat heijastusvaikutuksensa kuntiin.
– Kuntien omistamien sote-kiinteistöjen minimivuokra-aika päättyy vuoden 2025 lopussa ja hyvinvointialueet tuskin käyttävät vuokrasopimusten ylimääräistä optiovuotta. Edessä on vuokrasopimusten irtisanomisia tai uusia sopimuksia alennetuilla vuokrilla. Käyttämättömiksi jäävät sote-kiinteistöt aiheuttavat kunnille monenlaisia ylläpito-, muunto- ja purkukustannuksia, jotka vähentävät kuntien pääasiallisiin tehtäviin käytettävissä olevia varoja, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiedotteessa.
Myös TE-uudistuksesta kunnille kertyviin todellisiin kustannuksiin liittyy paljon epävarmuutta.
– Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille varsin tiukasti budjetoidulla rahoituksella. Vuoden alusta kuntatalouden suhdanneriskit kasvavat, koska kuntien osuus työttömyysturvamenojen rahoituksesta kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyys on jo huomattavasti noussut, mikä levittää matalasuhdanteen kuntatalousvaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, Kallio jatkaa.
Kuntien näköpiirissä olevat alijäämät ovat niin suuria, että säästöjä ja veronkorotuksia on luvassa tulevinakin vuosina. Talouden sopeutusta voidaan jatkossa joutua tekemään myös jarruttamalla investointisuunnitelmien läpivientiä. Investoinnit pysyvät kuitenkin verrattain korkealla tasolla parin seuraavan vuoden ajan.
Kuntarahoitus arvioi sopeutustoimien ja taloussuhdanteen paranemisen kuitenkin vahvistavan kuntien käyttötaloutta vuodesta 2026 alkaen ja myös kuntasektorin rahoitusalijäämä kääntyy laskuun.
– Arvioimme, että Manner-Suomen kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa vuosina 2025–2028 lähes kuudella miljardilla, toteaa Kallio.
