Vastaajien pääosin positiiviset kokemukset ilmapiiristä kertovat siitä, että kunnissa on tehty toimenpiteitä päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri tukee myös kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Kehitettävääkin on, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.
Yli puolet (56 %) tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että julkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella.
Kuntien on yhä tärkeämpää panostaa päätöksentekoa tukeviin prosesseihin ja luoda edellytyksiä avoimelle, rakentavalle keskustelulle. Hyvin toimiva keskustelukulttuuri nähdään avaimena luottamuksen rakentamiseen kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä.
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 paljastaa myönteisiä kehityssuuntia kuntien päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirissä. Tulokset osoittavat, että kuntapäättäjät tunnistavat päätöksentekoilmapiirin merkityksen kunnan toimintaedellytyksille ja suhtautuvat myönteisesti konkreettisiin kehittämistoimiin.
Kehitettävääkin on, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.
Päätöksentekoilmapiiri on parantunut
Tutkimus tuo esiin, että kuntien päätöksentekoilmapiiri on kehittynyt parempaan suuntaan. Positiiviset kokemukset ilmapiiristä kertovat siitä, että kunnissa on tehty toimenpiteitä päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi.
Hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri tukee myös kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Ilmapiiriarviot ovat parantuneet selvästi kaikilla tarkastelluilla ulottuvuuksilla. Eniten ilmapiiriarviot ovat parantuneet vuodesta 2020 kunnan viranhaltijajohdon ja henkilöstön välillä (+11 %-yks.) sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä (+9 %-yks.).
Vaikka ilmapiiriarviot ovat pääsääntöisesti positiivisia eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna eroavaisuuksia on havaittavissa. Positiivisin arvio tuli Pohjois-Karjalasta, kun taas Keski-Pohjanmaalla ilmapiiriarviot olivat kriittisempiä.
Eri puolueiden edustajat arvioivat päätöksentekoilmapiiriä eri tavoin. Keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat antoivat parhaat arviot, kun taas valitsijayhdistykset ja vasemmistoliitto olivat kriittisimpiä. Pitkäaikaisilla valtuustokokemuksilla varustetut päättäjät arvioivat ilmapiirin myönteisemmin kuin vasta ensimmäistä kauttaan toimivat.
Kuntien sisäisiä yhteistyösuhteita koskevat ilmapiiriarviot ovat kauttaaltaan myönteisiä kaikissa tarkasteluluokissa, mutta kehittämistarvetta on ulkoisissa eli kunnan ja hyvinvointialueiden välillä sekä kuntien välillä. Myös puolueryhmien välistä ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi arvioivien osuus jää hieman alle puoleen vastanneista.
– Tutkimustulokset kertovat, että kuntapäättäjät ymmärtävät pääosin erinomaisesti päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirin merkityksen oman kuntansa tulevaisuudelle, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Hyvän ilmapiirin vahvistaminen ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys, jotta kunnat pystyvät turvaamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja kehittämään elinvoimaa, hän jatkaa
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö kaipaa kohentamista
Kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä koskeva ilmapiiri nousee vastauksista erityisesti esille. Harvempi kuin joka viides (18 %) vastaaja kokee yhteistyön ilmapiirin olevan yhteistyöhakuinen, kun taas lähes 40 prosenttia pitää sitä melko tai hyvin ristiriitaisena.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat -projektin projektipäällikkö Liisa Jurmu korostaa yhteistyön tärkeyttä.
– Koko Suomen tulevaisuudelle on tärkeää, että sekä kunnat että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävissään. Toimivat Kunta-HVA yhdyspinnat takaavat sujuvat palvelut, esimerkiksi lapsille ja nuorille. Yhteistyö yhdyspinnoilla on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja siihen on tärkeää panostaa sekä selkeyttää vastuita ja rakenteita.
– On varattava aikaa yhteistyöhön ja varmistettava, että myös luottamushenkilöiden välillä on riittävät ja toimivat yhteistyöfoorumit. Seuraavalla valtuustokaudella kannattaa siis panostaa strategisen tason yhteistyöhön, lisää Jurmu.
Keskusteluilmapiiri vaikuttaa kunnan toimintaedellytyksiin
Yli puolet (56 %) tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että julkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella.
Kuntien on yhä tärkeämpää panostaa päätöksentekoa tukeviin prosesseihin ja luoda edellytyksiä avoimelle, rakentavalle keskustelulle. Hyvin toimiva keskustelukulttuuri nähdään avaimena luottamuksen rakentamiseen kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä.
Naiset kuntapäättäjinä painottavat keskusteluilmapiirin vaikutusta enemmän kuin miehet. Suomenkieliset päättäjät korostavat myös keskusteluilmapiirin merkitystä selvästi enemmän kuin ruotsinkieliset.
Lähes kaikissa puolueissa yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä arvioi julkisen keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin vaikuttavan melko tai erittäin paljon oman kunnan edellytyksiin tulevalla valtuustokaudella. Ainoana poikkeuksena tästä ovat RKP ja valitsijayhdistykset. Puolueiden väliset äärierot ovat merkittäviä (min: RKP 38 % – max: SDP 66 %).
Kaksi kolmesta kannattaa eettisiä pelisääntöjä
Tutkimuksessa korostuu myös tarve vahvistaa eettisiä pelisääntöjä. Yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä kaikenkokoisissa kunnissa sekä myös maakunnittain tarkasteltuna suhtautuu myönteisesti eettisiin pelisääntöihin tai vastaaviin.
– Kuntapäättäjien sitoutuminen eettisten ja kestävien periaatteiden edistämiseen on ilahduttavaa ja tärkeää kuntien päätöksenteon kehittämiseksi, toteaa Pekola-Sjöblom.
Kuntapäättäjätutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin edistäminen on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä kuntien elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntaliitto kannustaa kuntia jatkamaan tätä tärkeää kehitystyötä ja hyödyntämään tutkimuksen havaintoja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi.
Kuntaliiton suositukset hyvän keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin rakentamiseksi korostavat muun muassa kuntastrategioiden ja arvojen merkitystä, eettisten pelisääntöjen käyttöönottoa sekä koulutusten järjestämistä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
– Keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kuntapäättäjätutkimuksen tulosten mukaan ihmisten halukkuuteen asettua kuntavaaliehdokkaaksi, joten asia on tärkeä niin demokratian kuin kuntien elinvoiman ja kehityksen kannalta. Hyvin toimiva päätöksentekokulttuuri ja avoin, rakentava keskustelu luovat perustan, jossa päättäjät voivat paremmin palvella kuntalaisia ja vastata yhteisiin haasteisiin, summaa Pekola-Sjöblom.
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1 705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia.
