Suomen kesä on tunnetusti tapahtumien aarreaitta. Omassakin kalenterissani ovat jo olleet muun muassa Porin Suomi Areena, Eppu Normaalin konsertti upeassa Laukon kartanon pihapiirissä ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlat.
Tätä kirjoittaessa edessä ovat vielä muun muassa Tampereen teatterikesä ja Rauman pitsiviikot. Kaikki nämä ja lukuisat muut kesän tapahtumat muistuttavat hyvin ideoiden, innovaatioiden ja yhteistyön pitkälle kantavasta voimasta. Esimerkiksi Ruisrock on kasvattanut sukupolvittain festarikävijöitä vuodesta 1970, Sastamalan vanhan kirjallisuuden päivillä on nautittu kirjallisuudesta 40 vuotta ja Tampereen teatterikesä on tuonut monipuolisen teatterikattauksen teatterikansalle vuodesta 1968. Mutta otetaan esimerkiksi samana vuonna aloittanut Kaustisen kansanmusiikkifestivaali.
Sain kunnian pitää tapahtumien avajaispuheen, ja kunta- ja alueministerinä kiinnitin tietysti ilolla huomion kansanmusiikkijuhlien tämän vuoden teemaan, joka on Kylässä. Teemalla on haluttu nostaa ensisijaisesti esiin kylien ja kaupunginosien keskeistä roolia perinteiden ylläpitämisessä. Teema korostaa myös paikallisten harrastustoimintojen tärkeyttä erityisesti kansanmusiikin ja -tanssin kentällä.
Kulttuurilla on arvo itsessään. Mutta sen arvo myös henkisen hyvinvointimme parantajana ja takaajana on merkittävä.
Taide- ja kulttuuriosallistuminen vaikuttaa myös tapaamme ajatella, tunnistaa ja hyödyntää merkityksiä ja sisältöjä, sekä lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Näinä epävarmuuden aikoina juuri yhteisöllisyys korostuu ja me-henki vahvistaa ja luo resilienssiä kriisejä vastaan – ja lisää hyvinvointia, etenkin henkistä iloa. Se tuo uusia ajatuksia, kohtaamisia, rentoutta.
Samalla tapahtumien merkitys on erittäin tärkeää kuntien elinvoiman kannalta – sekä myös kuntalaisten toimivan arjen ja palveluiden kannalta. Vilkas kulttuuri- ja tapahtumaelämä rakentaa osaltaan vireitä ja vahvoja kotipaikkoja, jotka houkuttelevat ja vetävät puoleensa.
Julkisuudessa usein puhutaan kuntien järjestämistä palveluista ja kuntataloudesta, hyvin unettavastikin. Kuntien palvelu- ja viranomaisroolit ovat olennaisia ja tärkeitä. On kuitenkin muistettava, että kunnat ovat paljon muutakin. Ne eivät ole byrokraattinen hallintokoneisto, vaan meidän kaikkien koti. Kunnissa rakennetaan pohjaa monelle: kouluille, koulutukselle, perusinfralle, liikuntapalveluille, elinkeinoille – ja kulttuurille ja elämyksille. Ei siis ole yhdentekevää, miten kunnat rakentavat kuntalaisten tulevaisuutta tämän hetken Suomessa.
Kulttuuri- ja taidetuotanto ja elämystalous ovat osa Suomen kuntien ja alueiden kilpailukykyä ja tulevaisuuden rakentamista – suomalaisten kuntien omaleimaista lumovoimaa. Esimerkiksi Kaustisella kansanmusikki ja -tanssi ovat aivan keskeinen osa kaustislaista identiteettiä. Ne luovat myös kunnalle brändiä. Jos keneltä tahansa muualla Suomessa asuvalta kysyttäisiin, mitä tulee ensimmäisenä mieleen Kaustisista, veikkaan, että valtaosa mainitsisi nimenomaan nämä juhlat, kansanmusiikin ja -tanssin. Samalla on rakennettu kuntaan tärkeä elinkeino ja matkailuvaltti. Tapahtuma tuo vetovoimaa kunnalle ja on valtava etu moniin muihin samankokoisiin tai -kaltaisiin paikkakuntiin nähden. Se myös luo merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia Kaustisen kehittämiseen tulevaisuudessakin.
Käytän nyt ajankohtaisena esimerkkinä Kaustista, mutta sama pätee kaikkialla Suomessa, vaikkapa Sodankylän ja sen tunnettujen elokuvajuhlien osalta. Omaleimaisen elämystalouden ja yhteistyöverkoston rakentaminen kannattaa kaikissa Suomen kunnissa. Lumous on voima, joka kantaa pitkälle tulevaan.
Sama koskee lomailijaa ja kesällä Suomea pitkin kulkevaa. Nyt kannattaa nauttia koko hienon Suomen kesätarjonnasta!
