Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edelleen voimakkaasti, ja nousua on ollut kaikissa muissa mitatuissa kustannuserissä paitsi sähkön energiahinnassa. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, ilmenee Kiinteistöliiton vertailusta.
Keskimäärin kustannukset ovat nousseet 4,4 prosenttia edellisvuodesta (vuonna 2023: 2,9 %).
Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat 53 kunnassa. Raisiossa ja Hyvinkäällä vertailukustannukset laskivat noin kolme prosenttia.
Suurin kustannusnousu on tänä vuonna Vihdissä, noin 17 prosenttia, ja sähköenergian pois laskien jopa noin 19 prosenttia.
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Vihdissä. Helsingin vertailukustannukset nousivat jo 4,33:een euroon neliöltä kuukaudessa. Järvenpäässä ja Vihdissä oltiin 4,10 euron lukemissa. Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,38 euroa/m2/kk, jossa nousua edellisvuodesta 15 senttiä neliöltä.
Edullisessa päässä ovat Kempele, Mustasaari, Kokkola ja Rauma. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,77 euroa neliöltä kuukaudessa. Mustasaaressa ja Kokkolassa vertailulukema on 2,80, ja Raumalla 2,81.
Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä.
Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 680 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 990 euroa.
Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa noin 400 euroa edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuonna nousua oli noin 350 euroa.
Sähkön vertailukustannus laski vuonna 2024 edelleen runsaat 12 prosenttia. Kustannuksen lasku on sähköenergian 22 prosentin halpenemisen ansiota. Sen sijaan energian perusmaksu on noussut keskimäärin 11 prosenttia, siirron perusmaksu vajaat kaksi prosenttia, siirron verkkohintakin runsaan prosentin keskimäärin.
Vuonna 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia, jonka jälkeen vuonna 2023 vertailukustannus laski 24 prosenttia. Näin ollen vuoden 2024 syyskuun sähkökustannus on edelleen yli kolmanneksen korkeampi kuin vuoden 2021 syyskuussa.
Jätehuollon kustannukset nousivat tänäkin vuonna reippaasti. Vertailukustannukset nousivat keskimäärin 6,1 prosenttia, viimevuotisen 5,9 prosentin jälkeen. Keskimäärin nousua oli eniten sekajätteessä (+6,6 %) ja perusmaksuissa (+6,6 %).
Keskimääräinen vesikustannusten nousu nousi tänä vuonna 5,5 prosenttiin, kun vuosi sitten lukema oli 4,2 prosenttia. Kovimmat nousut osuivat nyt Jämsään, Heinolaan ja Lempäälään, joissa kaikissa oltiin reilusti yli 10 prosentin nousussa. Lisäksi 17 kaupungissa vesikustannus nousi 8-11 prosenttia. Raisio oli poikkeustapaus, sillä siellä vertailulukema laski peräti kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.
Vesitaksojen sisällä nousua oli eniten perusmaksussa, 9,4 prosenttia. Hulevesimaksu nousi keskimäärin 6,5 prosenttia, jäteveden käyttömaksu 4 prosenttia ja veden käyttömaksu 3,7 prosenttia.
Kaukolämmön keskikustannus nousi vertailussa seitsemän prosenttia viime vuodesta, ja valtaosassa kaupunkeja kaukolämpö selvästi kallistui. Yhdeksässä kunnassa vertailukustannus nousi kaukolämmössä 15 prosenttia tai enemmän, aina 30 prosenttiin saakka.
Suurimmat nousut osuivat tällä kertaa Vihtiin (+30 %), Uuteenkaupunkiin (+21 %) ja Varkauteen (+20 %). Hyvinkäällä vertailukustannus laski miltei kuusi prosenttia, ja Lempäälässäkin miltei kaksi prosenttia.
Tontin kiinteistövero nousi tänä vuonna Indeksitalo-kunnissa keskimäärin 12,3 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverossa keskimääräinen nousu oli 3,1 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä jokaiseen rakennukseen 2,1 prosenttia. Neljä vertailukuntaa nosti rakennuksen kiinteistöveroprosenttia.
Tontin kiinteistöveroprosentteihin tuli noin 40 prosentin alarajan korotus, mikä tarkoitti tarkasteltuihin kuntiin suurimpaan osaan pakotettua korotusta.
Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen kustannusnousu oli 4,7 prosenttia edellisvuodesta (2,6 % vuonna 2023). Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Helsingissä, Porissa ja Kuopiossa.
Turussa vertailukustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla (-0,2 %). Tampereen, Lahden ja Jyväskylän kustannusnousu oli noin kaksi prosenttia kussakin.
Helsingissä kustannusnousu on jatkunut tänäkin vuonna ripeästi. Kasvua on tullut tänä vuonna erityisesti tontin kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesikustannukseen. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,96 eurosta 4,33 euroon.
Suurimmista kaupungeista edullisimmat kustannuslukemat ovat kustannusnousuista huolimatta edelleen Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 3,02 euroa. Porissa lukema on 3,13 ja Vantaalla 3,19 euroa.
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.
Indeksitalo on 10000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Tarkempi kuntakohtainen vertailu löytyy täältä.
Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut.
Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa.
