Kuntien taloudessa haastava alkuvuosi 2024 povaa heikkoja tuloksia koko vuodelle, ja niiden talous on odotetusti heikkenemässä

Kuntarahoitus ennakoi kuntien kuluvan vuoden vuosituloksen olevan noin 400 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden 300 miljoonan euron ylijäämästä siirrytään tämän vuoden loppuun mennessä noin 1,2 miljardin euron rahavirran alijäämään.

– Kannattaa huomioida, että vuonna 2024 koko 400 miljoonan euron vuositulos saavutetaan omaisuusmyynneistä ja yhtiöittämisistä saatavilla tuloilla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuvalle vuodelle ajoittuu merkittävän kokoluokan omaisuusjärjestelyjä kuntien yhtiöissä. Niiden ja vastaavien järjestelyjen sekä sotekiinteistöjen myynnin vaikutukseksi Kuntarahoitus ennakoi 400 miljoonaa euroa vuosittain 2024–2026, kun vuonna 2023 vastaavia järjestelyjä ei tehty lainkaan.

Vuoden 2027 jälkeen satunnaiset tuotot palaavat takaisin tyypilliselle 200 miljoonan euron tasolle.

– Kuntien sotekiinteistöjen vaikutuksiin kuntien talouteen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Jos kunnat onnistuvat myymään kiinteistöjä tavoittelemiensa volyymien mukaisesti, lähivuosien myyntituottojen määrä voi olla merkittävästi arvioimaamme suurempikin, Kallio sanoo.

Toisaalta, jos omaisuusmyynnit eivät toteudukaan, noin puolet tuloksesta jää toteutumatta.

– Hyvinvointialueet tekevät monenlaisia ratkaisuja sotekiinteistöjen osalta. Joitakin tiloja vuokrataan jatkossakin kunnilta, ja jo nyt on käynyt ilmi, että monet kunnat ovat altavastaajan asemassa vuokrasopimuksista neuvoteltaessa. Jotkut kunnista – etenkin suuret kaupungit – pystyvät varmasti myymään sotekiinteistönsä kannattavaan hintaan, mutta iso osa sotetiloista saattaa jäädä tyhjilleen, Kallio arvelee.

Kuntaliitto on arvioinut käyttämättä jäävien sotekiinteistöjen osuuden olevan 30 prosenttia. Joillakin alueilla osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, jopa puolet kaikista sotekiinteistöistä.

– Sotekiinteistöjen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset iskevät kuntiin eri tavoilla. Etenkin pienille ja harvaanasuttujen alueiden kunnille tilanne voi olla todella hankala. Ne joutuvat tekemään kiinteistöistä isoja alaskirjauksia, mikä voi johtaa kriisikuntamenettelyyn, Kallio sanoo.