Kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa useimmin Facebookissa (kaikki eli sata prosenttia vastaajista), Instagramissa (98 prosenttia), YouTubessa (88 prosenttia) ja LinkedInissä (68 prosenttia). Tiedot perustuvat Kuntaliiton kahden vuoden välein toteuttamaan verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselyyn.
Viestipalvelu X:n eli entisen Twitterin käyttö on vähentynyt merkittävästi: kaksi vuotta sitten sitä käytti 52 prosenttia kunnista, mutta nyt enää 32 prosenttia.
96 prosenttia kunnista tuottaa ainakin jonkin verran sisältöä someen suomen kielellä. Seuraavaksi tyypillisimmät kielet kuntien somesisällölle ovat englanti (31prosenttia) ja ruotsi (26 prosenttia).
62 prosenttia kunnanjohtajista toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa, eikä tämä osuus ole juurikaan muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Noin puolet kunnanjohtajista (48 prosenttia) käyttää Facebookia työroolissaan, ja Instagramissa toimii noin neljännes (26 prosenttia).
– X-palvelun käytön väheneminen näkyy myös kunnanjohtajien toiminnassa. Kaksi vuotta sitten 38 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista käytti työroolissaan silloista Twitteriä, mutta nyt osuus on enää 20 prosenttia, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund tiedotteessa.
Lähes puolet (47 prosenttia) vastanneista kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään, ja lisäksi viidennes (21 prosenttia) suunnittelee sen käyttöönottoa. Tekoälysovellukset ovat nopeasti juurtuneet osaksi kuntaviestinnän toimintatapoja.
Neljänneksellä kunnista on jo ohjeistukset tekoälyn käyttöön, ja kolmanneksella niiden laatiminen on suunnitteilla.
Likimain kaikilla vastanneilla kunnilla (98 prosenttia) on verkkopalveluissaan sisältöä suomeksi. Englanninkielistä sisältöä tarjoaa 71 prosenttia kunnista, ja ruotsinkielistä 42 prosenttia.
Kuntien verkkopalveluiden kielivalikoima on laajentunut. Kunnat viestivät aiempaa useammin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Avovastauksista nousevat esille myös kuntalaisille suunnatun sisällön tarjoaminen varsinkin ukrainaksi ja arabiaksi.
– Kaikista laajimmat kielivalikoimat kuntien verkkosivuilla nojaavat usein tekoälyn tuottamiin käännöksiin. Järjestelyn haasteena ovat toki ajoittaiset käännösvirheet, mutta on huomattava etu saada tietoa kuntapalveluista omalla äidinkielellään, arvioi Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.
Vajaa neljännes kunnista (24 prosenttia) uusii parhaillaan julkista verkkopalveluaan. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 32 prosenttia, ja viisi vuotta sitten yli puolet kunnista (54 prosenttia) oli uudistamassa verkkopalveluaan.
– Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiin siirtyminen on muuttanut kuntien verkkopalveluiden kehittämistä. Uudistukset tehdään vaiheittain, eikä suuria kertauudistuksia enää tarvita niin usein, Hagerlund kuvailee.
Verkkopalveluiden saavutettavuudessa paras tilanne on käyttöliittymien ja teknisen toteutuksen osalta. Sisältöjen saavutettavuus vaatii vielä työtä, ja haasteita on erityisesti liitteiden kohdalla. Vastaajien mukaan saavutettavuus on kuitenkin hieman parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 174 kuntaa, vastausprosentti oli 56,3.
