Unicefin tuore tutkimus Children Displaced in a Changing Climate paljastaa, että 43,1 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodistaan oman maansa rajojen sisällä säähän liittyvien katastrofien takia vuosien 2016–2021 aikana. Tämä tarkoittaa 20 000:tä kotinsa jättänyttä lasta päivässä.
Tutkimuksessa säähän liittyvinä katastrofeina tarkasteltiin tulvia, myrskyjä, kuivuutta ja maastopaloja. Tällaiset katastrofit ovat sekä lisääntyneet että voimistuneet ilmastonmuutoksen vuoksi.
– Kodista pakeneminen järkyttää lapsuuden perustuksia. Lapsi saattaa jäädä ilman kehitykselleen välttämätöntä koulutusta ja terveyspalveluja. Ihmissuhteiden katkeaminen ja turvattomuus voivat jättää pysyvät jäljet pakenevaan lapseen, toteaa Suomen Unicefin ilmastonmuutoksen asiantuntija Minna Suihkonen.
Kotinsa jättäneiden lasten lukumäärällä mitattuna säähän liittyvät katastrofit iskivät pahiten Kiinaan ja Filippiineille. Lapsiväestön kokoon suhteutettuna pahiten kärsivät kuitenkin pienet saarivaltiot, kuten Dominikaaninen tasavalta ja Vanuatu.
Valtaosa lapsista, 40,9 miljoonaa, joutui pakenemaan tulvien ja myrskyjen takia. Kuivuuden takia kotinsa jätti 1,3 miljoonaa lasta. Maastopalot ajoivat 810 000 lasta kodeistaan.
Unicef ennustaa riskimallinnukseen pohjautuen, että seuraavien 30 vuoden kuluessa 96 miljoonaa lasta joutuu jättämään kotinsa jokien tulvimisen vuoksi, noin kymmenen miljoonaa syklonien ja noin seitsemän miljoonaa myrskyaaltojen vuoksi.
Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa joutua jättämään kotinsa maissa, jotka jo entuudestaan kärsivät erilaisista kriiseistä ja joissa resurssit sopeutua lasten lisääntyvään pakenemiseen ovat heikot. Tutkimuksen mukaan tällaisia maita ovat esimerkiksi Haiti ja Mosambik.
YK:n COP-ilmastokokouksen lähestyessä Unicef kannustaa hallituksia, yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa.
– Erityisen tärkeää on panostaa siihen, että lapsille tärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus kestäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Palveluiden tulee tavoittaa myös ne lapset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Suihkonen toteaa.
– Myös Suomella on mahdollisuus tehdä osuutensa tulevassa COP-ilmastokokouksessa Dubaissa. Suomen tulee painottaa lapsia ja haavoittuvimpia yhteisöjä, kun Dubaissa päätetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen globaalista tavoitteesta ja uudesta ilmastovahinkojen rahastosta.
