Hallitus on saanut purettua tähän mennessä kymmeniä kuntien tehtäviin kuuluvia normeja.
Valtiovarainministeriö keräsi kunnista konkreettisia ehdotuksia normien keventämisestä. Vastausten perusteella ministeriössä on käyty läpi 468 ehdotusta.
– 90 normin osalta voi jo sanoa konkreettisesti, että ne on purettu tai keventämistyö on etenemässä, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi tilanteesta keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Näistä 34 ehdotuksen osalta laki on muutettu ja vahvistettu joko osittain tai kokonaan. Lisäksi 56 ehdotusta on etenemässä muutettavaksi osittain tai kokonaan.
Ikonen esitteli tilaisuudessa esimerkkejä, joissa normeja on konkreettisesti purettu. Oppimisen tukeen on tehty uudistuksia ja hallinnollista keventämistä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestämislupa-menettelyihin on tehty uudistuksia.
Ympäristöministeriön osalta kaavoituksen sujuvoittamiseen liittyviä ehdotuksia on viety eteenpäin, esimerkiksi hallituksen esityksessä alueidenkäyttölaiksi. Lisäksi rakentamislupaprosesseja on sujuvoitettu.
TE-palveluita koskevan lainsäädännön uudistarpeiden arviointi on käynnistetty.
Sosiaali- ja terveysministeriön osalta lääkelain mukainen kuntien velvoitevarastointi on siirtymässä hyvinvointialueille. Lisäksi tupakkalakiin on esitetty ehdotuksia.
Ikosen mukaan 114 normin osalta keventämistyö ei tule etenemään erilaisista syistä.
– Siellä on muun muassa arvovalintoja, jotka liittyvät sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen, joita emme nyt tietoisesti vie eteenpäin. Arvovalintana tehtiin se, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen kelpoisuusehtoihin ja mitoituksiin ei haluta tässä yhteydessä koskea eikä luopua erillisestä esiopetuksen kokonaisuudesta, jota kunnat esittivät, Ikonen kertoi.
Lisäksi esimerkiksi poikkeuksia kirjanpitolakiin ei olla kuntien osalta tekemässä eikä luopumassa kuntalain mukaisesta yhtiöittämisvelvoitteesta.
Ikosen mukaan 177 normiehdotusta on tällä hetkellä prosessissa eli niiden arviointi on kesken.
Eniten kunnat ehdottivat normien keventämistä kasvatuksen ja koulutuksen, työllisyyden ja elinkeinojen sekä digitalisaation ja tiedonhallinnan saralta sekä rakennuksen, kaavoituksen ja maankäytön puolelta.
Normiehdotuksia tuli eniten opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilta.
