Suomessa on kymmenittäin kuntia, joissa pelkkä ehdokkaaksi asettautuminen kuntavaaleissa lähes takaa valtuutetun tai ainakin varavaltuutetun paikan, selviää Kuntaliiton selvityksestä.
Yhteensä Suomessa on 63 kuntaa, joissa huhtikuun kuntavaaleissa on ehdolla alle kaksi ehdokasta valtuustopaikkaa kohden. 13 kunnassa ehdokkaita on paikkaa kohden alle 1,5.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunhan ehdokkaan ehdokaslista saa paikkoja valtuustossa, on jokaiselle tarjolla ainakin varavaltuutetun paikka.
Heikoin tilanne on Varsinais-Suomen Pyhärannassa, jossa valtuustopaikkoja on jaossa 19 ja ehdokkaita 21. Vastaava tilanne on Merijärvellä, josta 15 valtuustopaikasta kilpailee 16 ehdokasta. Molemmissa kunnissa ehdokkaita on siis 1,2 valtuustopaikkaa kohti.
Hieman parempi tilanne on Kivijärvellä ja Närpiössä, jossa ehdokkaita on yhtä valtuustopaikkaa kohden 1,3, sekä Vesannossa, Simossa, Paltamossa ja Posiossa, jossa luku on 1,4.
Valtaosa ehdokaspulasta kärsivistä kunnista on kooltaan pieniä. 63:sta kunnasta alle 2 000 asukkaan kuntia on 25 ja 2 000 – 5 000 asukkaan kuntia 33.
Yli 5 000 asukkaan kunnissa ehdokaspula näkyy lähinnä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, jossa alle kaksi ehdokasta paikkaa kohden löytyy Närpiöstä, Vöyristä, Kruunupyystä ja Uusikaarlepyystä. Suurin ehdokaspulasta kärsivä kunta on 20 000 asukkaan Mustasaari.
Vertailun vuoksi, Helsingissä jokaisesta valtuustopaikasta kilpailee 11,6 ehdokasta, Turussa 10,0 ja Tampereella 10,0.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokasmäärän lasku tarkoittaa, että kilpailu monessa kunnassa vähenee.
– Tämä voi vaikuttaa demokratian toteutumiseen, jos valinnanvaraa ei ole riittävästi. Kunnissa tarvitaan nyt sitoutuneita päättäjiä, jotka rakentavat oman kunnan tulevaisuutta, Pekola-Sjöblom painottaa.
Tutkimuspäällikkö arvelee ehdokaskadon tekijöiksi lukeutuvan muun muassa kuntien taloustilanteen ja päätöksentekokulttuurin sekä henkilökohtaisella tasolla elämäntilanteen ja ajankäytön.
– Ihmiset arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä ja kyräilynä, Pekola-Sjöblom varoittaa.
Moni kunta ennakoi ehdokaskatoa pienentämällä valtuustonsa kokoa jo etukäteen. Pekola-Sjöblomin mukaan muutos saattaa heikentää pienten poliittisten ryhmien edustusta.
Toisaalta valtuustokoon pienentymisellä voi olla myös positiivisia vaikutuksia demokratiaan.
– Se voi lisätä kilpailua valtuustopaikoista ja sitä myötä myös nostaa kuntalaisten kiinnostusta ja äänestysintoa, Pekola-Sjöblom tiivistää.
