Entistä useampi suomalainen kokee poliittisen keskustelun herättävän heissä vihaa. Nyt jo enemmistö (52 %) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Vuonna 2023 vastaavia tuntemuksia koki joka kolmas suomalainen, käy ilmi tutkimusyhtiö E2:n selvityksestä.
Poliittinen keskustelu ei nosta 18–24-vuotiaiden miesten (33 %) verenpainetta, mutta ero samanikäisiin naisiin on suuri: heistä lähes kaksi kolmesta (61 %) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Myös keski-ikäisten enemmistö kokee vihan tunteita poliittisen keskustelun vuoksi. Myös puoluekanta vaikuttaa näkemyksiin. Vasemmistoliiton (66 %) ja perussuomalaisten (59 %) kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin.
Varsinkin nuoret aikuiset kokevat voimattomuutta. Nuoret 25–34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä. Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.
– Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista. Silti Suomessakin kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa esimerkiksi kampanjointiin, haluun asettua ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon. Viha ei vahvista erilaisten ihmisten vuoropuhelua tai yhteiskunnan resilienssiä”, muistuttaa toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta yhtiön tiedotteessa.
Valtaosa (60 %) suomalaisista uskoo yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet. Vaikka iso kuva on edelleen melko hyvä, luottamus on laskenut vuoden takaisesta tasosta (70 %).
E2:n tekemä ”Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2024” perustuu kyselyaineistoon. Kysely kerättiin kesä-heinäkuun vaihteessa, ja siihen vastasi 1 013 suomalaista. Aineistot kerättiin Norstatin internetpaneelissa.
