Opposition väite kotihoidon asiakkaiden heitteillejätöstä ei kestä tarkastelua, sanoo kokoomuksen lääkäri-kansanedustaja Oskari Valtola. Hänen mukaansa suunnitellut säästöt ovat maltillisia, järkiperusteisia ja välttämättömiä – etenkin työikäisten määrän vähetessä ja kotihoidon tarpeen kasvaessa.
Oppositio on väittänyt, että hallituksen suunnittelema 16,2 miljoonan euron säästö kotihoidossa tarkoittaisi vanhusten heitteillejättöä. Oskari Valtola pitää väitteitä epärealistisina yksinkertaistuksina.
– Kotihoidon piirissä on 180 000 ihmistä, ja käyntejä tehtiin vuonna 2023 noin 38,5 miljoonaa. Sopeutuksen määrä on siis noin yksi prosentti, mikä ei romahduta kotiin vietäviä palveluita tai jätä ikäihmisiä heitteille, Valtola sanoo tiedotteessa.
Opposition kritiikki perustuu Valtolan mukaan liian yksinkertaistettuun laskelmaan, joka ei huomioi hoidon kysynnän kasvua, henkilöstöpulaa tai sitä, miten hyvinvointialueiden rahoitus oikeasti toimii.
– Opposition laskelman mukaan kotihoidon käynnit vähenevät 700 000 kappaletta vuodessa säästön perusteella. Tämä on kuitenkin raaka yksinkertaistus, joka unohtaa palveluiden tarpeen kasvun, henkilöstöpulan ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin. Siis mallin, jonka he itse loivat edellisen hallituskauden aikana.
Valtolan mukaan oppositio yksinkertaistaa keskustelua tavalla, joka unohtaa koko hoitojärjestelmän toimintalogiikan ja sen, että hyvinvointialueet saavat rahoituksen yleiskatteellisena – eivät yksittäisiin palveluihin korvamerkittynä.
– Valtio antaa hyvinvointialueille tänä vuonna 26,2 miljardia euroa. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Rahoitus myös kasvaa joka vuosi palvelutarpeen mukaan. Meidän pitää käyttää se raha mahdollisimman vaikuttavasti, Valtola sanoo.
Valtola korostaa, että teknologia on jo osa kotihoidon arkea ja sen käyttö perustuu yksilöllisiin tarpeisiin.
– Etelä-Savossa esimerkiksi lääkeautomaatit, sähköiset avaimet ja muut ratkaisut ovat jo vähentäneet vuositasolla 50 000 käyntiä ja säästäneet 3 miljoonaa euroa. Etähoivan palveluissa oli Etelä-Savossa vuoden 2024 aikana reilu 8 prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Teknologiaa ei siis tule kaikille, vaan heille, joille se sopii.
Teknologian käytön lisääminen ei tarkoita kotikäyntien vähenemistä kokonaisuudessaan.
– Vaikka lisäisimme teknologiaa, kotikäyntien määrä jatkaa kasvuaan – koska väestö ikääntyy ja apua tarvitsevien määrä kasvaa. Teknologia ei koskaan korvaa ihmistä – eikä sen ole tarkoituskaan. Sitä käytetään vain silloin, kun se tukee asiakkaan tarpeita ja arkea. Ilman teknologiaa yhä useampi vanhus jäisi ilman apua, koska meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi ammattilaisia, Valtola muistuttaa.
