Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot ovat sopineet lääkäri- ja eläinlääkärikoulutuksen koulutusmäärien pysyvästä lisäämisestä.
Lääkärikoulutuksen aloittajamäärät nousevat yli 70 aloittajalla nykyisestä 755 aloittajan tasosta. Koulutusmääriä nostetaan kaikissa edellä mainituissa yliopistoissa.
– Suomessa on arvioiden mukaan jopa tuhansien lääkärien krooninen vaje. Lääkärien riittävyys on kriittinen tekijä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuuden kannalta. Vaje ei korjaudu ilman merkittäviä toimenpiteitä. Tällä yli 70 paikan lisäyksellä mahdollistamme myös yhä useammalle nuorelle opinnot unelmiensa alalla, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa tiedotteessa.
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittajamääriä lisätään jo vuoden 2024 sisäänotossa.
Suomessa on pitkään jatkunut lääkäripula. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan lisää muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Riittämätön lääkärien saatavuus on heikentänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja lisännyt hyvinvointialueiden toiminnan kustannuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen selvityksen mukaan myös eläinlääkärien koulutusmääriä tulee lisätä. Alkutuotannon, ruokaturvallisuuden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin takaaminen edellyttää eläinlääkärien koulutusmäärien nostamista.
Eläinlääkärien peruskoulutukseen tehdään viimeistään vuodesta 2026 lähtien vähintään 20 aloituspaikan pysyvä lisäys vuoden 2023 tasosta. Laajennuksen jälkeen aloituspaikkamäärä on vuosittain vähintään 90. Helsingin yliopistolle osoitetaan yhteensä 4 961 000 euron lisämääräraha.
Useiden muiden alojen yliopistokoulutusta on laajennettu jo aiemmin korkeakoulujen kuluvalla sopimuskaudella. Lääketieteen ja eläinlääketieteen koulutuslaajennuksia ei tuolloin toteutettu niiden korkeiden kustannusten vuoksi. Koulutuksen laajentaminen edellyttää uusia toimenpiteitä.
– Lääketieteen ja eläinlääketieteen koulutuksen järjestäminen on erittäin kallista. Kyse on kalleimpiin lukeutuvista korkeakoulututkinnoista. Koulutusmäärien kasvattaminen tulee pitkällä aikavälillä kuitenkin myös taloudellisesti kestäväksi ja henkilöstön riittävyydestä voidaan huolehtia paremmin, ministeri Multala toteaa.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu nostamaan väestön koulutustasoa, lisäämään sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkoja sekä turvaamaan eläinlääkäripalveluiden saatavuus koko maassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti helmikuussa vuonna 2024 tuesta sairaanhoitajien, röntgenhoitajien ja bioanalyytikoiden koulutusmäärien lisäämiseen. Tällä rahoituksella lisättiin yhteensä 1011 aloituspaikkaa sote-alojen AMK-koulutuksiin.
– Lääkärien ja eläinlääkärien koulutukseen nyt suunnattavat lisäresurssit ovat vaikeassa taloustilanteessa mittavat, noin 23,4 miljoonaa euroa. Kouluttamatta jättämisellä olisi vieläkin suuremmat inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset. Kyse on siitä, miten turvaamme sen, että hyvinvointiyhteiskunta pystyy pitämään suomalaisista huolta, Multala sanoo.
Nyt myönnettävällä, kehysten sisältä kohdennettavalla rahoituksella koulutettavat ensimmäiset lääketieteen lisensiaatit valmistuvat vuonna 2030 ja eläinlääketieteen lisensiaatit vuonna 2032.
