Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen vastaa kansanedustaja, kirurgi Ville Väyrysen (kok.) esittämään arvosteluun.
– Lääkäriliitto on aidosti puoluepoliittisesti riippumaton organisaatio. Toisin kuin useassa muussa ammattijärjestössä, päättävissä elimissämme ei ole puoluepoliittisten tunnusten alla toimivia ryhmittymiä. Lääkäriliitto ei myöskään tee mitään linjauksia tai päätöksiä puoluepoliittisin perustein, Aaltonen kommentoi Verkkouutisille.
Hän viittaa VU:n juttuun, jonka mukaan Väyrysellä oli mennyt ”kuppi nurin”, kun hän oli lukenut Helsingin Sanomista Suomen Lääkäriliiton kriittisen näkemyksen 65-vuotta täyttäneiden lääkäripalvelujen valinnanvapauskokeilusta. Kansanedustaja oli syyttänyt Facebookissa liiton ”suhtautuvan vasemmistolaisuuteensa niin suojelevasti, että eettisetkin periaatteet joutavat sille alttarille uhrattavaksi”.
Kyse on hallituksen esittämästä valinnanvapauskokeilusta, jossa 65 täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille kolmesti vuodessa julkisen käynnin hinnalla. Asiakasmaksu olisi siis noin 28 euroa.
Toiminnanjohtaja Aaltonen sanoo, että Suomen Lääkäriliitto ei vastusta Kela-korvausten käyttämistä potilaiden hoitoon, vaan liitto arvostelee ehdotettua suoritusperusteista korvausmallia.
– Kritiikki ei ole uutta, Lääkäriliitto on viestinyt asiasta aktiivisesti kohta kaksi vuotta. Olemme esittäneet vaihtoehdoksi ammatinharjoittajuuteen perustuvaa omalääkärimallia, joka on toimiva yleiseurooppalainen tapa järjestää perusterveydenhuollon lääkäripalvelut. Kokeilun rahoittaminen Kela-korvauksella ei ole Lääkäriliiton mielestä ongelma, korvausmalli on, Aaltonen sanoo VU:lle.
Hän muistuttaa, että ehdotettu korvausmalli on asiakkaita houkutteleva, mutta se edellyttää myös lisätyövoimaa.
– Ajatus siitä, että tämä lisäkysyntä saataisiin hoidettua yksityisen sektorin nykyisillä resursseilla, on toive, joka voi toteutua vain siinä tapauksessa, ettei palvelua juuri käytettäisi. Silloin kokeiluun ei kannattaisi lähteä, Aaltonen toteaa.
Keskeinen kysymys hänen mukaansa on se, mistä tämä lisäresurssi saadaan.
– Vaihtoehtoja on kaksi: joko julkisista terveyskeskuksista tai suoraan koulun penkiltä. Ensimmäinen vaihtoehto aiheuttaa ongelman jo nyt riittämättömästi resursoituun julkiseen perusterveydenhuoltoon, ja vastavalmistuneen lääkärin laittaminen hyvin itsenäisesti tehtävään yksityisvastaanottoon vastaamaan haasteellisen potilassegmentin hoitamisesta ei ole eettisesti kestävää, Aaltonen kertoo.
Kansanedustaja Väyrynen ihmetteli sitä, että Lääkäriliitto toivoi HS:n jutussa, että yksityislääkärit eivät lähtisi mukaan malliin.
– Ollaan tultu siihen pisteeseen, että lääkäreiden etujärjestö kehottaa mieluummin lääkäreitään olemaan hoitamatta potilaita, kuin riskeeraavan sen, että hallituksen kokeilu menestyisi, Väyrynen päivitteli.
Lääkäriliiton Aaltosen mukaan Väyrysen väite ei pidä paikkaansa.
– Emme kehota lääkäreitä olemaan hoitamatta potilaita. Sen sijaan haluamme edistää mallia, jossa lääkäreiden työ tuottaa potilaille parhaan mahdollisen terveyshyödyn, hän sanoo.
Aaltonen kertoo, että Suomessa kokeiltiin vuosina 1985–1993 Kela-rahoitteista omalääkärimallia.
– Vaikka kokeilu oli menestyksekäs, se lopetettiin laman puristuksessa. Meillä on vankka tutkimusnäyttö siitä, että perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuus – joka toteutuu ylivoimaisesti parhaiten omalääkärimallilla – tuottaa parhaat hoitotulokset, Aaltonen kertoo.
– Omalääkärimalli tehostaa toimintaa, se on potilaille halutumpi, se parantaa laatua, sille on löydettävissä kokeilun loputtua rahoituksellista jatkuvuutta ja ennen kaikkea, se siirtää tosiasiallisen hoitovastuun omalääkärille, jolloin resurssit ja tarpeet kulkevat käsi kädessä. Ehdotettu suoritemalli lisää hoitokäyntejä ja kustannuksia, hän jatkaa.
– On myös syytä pitää mielessä asian käsittelyn prosessivaihe. Kyseessä on lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Julkisuudessa esitetyt kommentit on siten syytä mieltää luonnokseksi lausuntoon.
LUE MYÖS:
Yksityiskohtia julki: näin 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu toimii
