Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela katsoo Ilta-Sanomille Suomen muuttaneen koronastrategiaansa Ruotsin strategiaa vastaavaksi.
Hallitus on kertonut rajoitusten osin merkittävästä höllentämisestä. Toimet perustuivat alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän koronaexit-raporttiin.
– En tiedä, miten Hetemäen työryhmän ajattelu kuvaa hallituksen ajattelua. Raportissa annettiin kuitenkin selvästi ymmärtää, että meidän tiemme olisi samankaltainen kuin Ruotsin tie, Kalle Saksela sanoo IS:lle.
– Toisin sanoen pyritään lisäämään viruksen kiertämistä väestössä.
Saksela ihmettelee, miksi raportissa puhutaan hybridistrategiasta, kun kyse on hänen mukaansa tosiasiallisesti laumaimmuniteetti-strategiasta.
– Tällä hetkellä mielestäni täysin realistinen vaihtoehto olisi kuitenkin epidemian rajoitettu tukahduttaminen siihen asti, kun löytyy parempia vaihtoehtoja.
Kuopion yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston vastaava ylilääkäri Stepani Bendelin sanoo skenaarioiden valossa olevan mahdollista, että Suomi seuraa myös tehohoitoa tarvitsevien määrässä Ruotsia.
– Ruotsissa COVID-19 -viruksen takia tehohoidossa on noin 500 potilasta. Jos Suomessa tehohoitoon joutuisi 300 koronapotilasta, se tarkoittaisi väkilukuun suhteutettuna samaa tai jopa suurempaa määrää tehohoitopotilaita Ruotsiin verrattuna, Bendel sanoo IS:lle.
Iltalehdessä Päijät-Hämeen anestesia- ja tehohoidon ylilääkäri Risto Kuosa hämmästelee asiaan liittyen sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjaa maskeista. Hän uskoo maskipakon puutteen johtuvan siitä, ettei niitä ole tarpeeksi.
Kuosan mukaan ratkaisujen pohjavire viittaisi siihen, että Suomen koronastrategia ainakin osin nojaa laumaimmuniteettiin.
– Toivoisin, että THL muuttaisi strategiaansa. Laumaimmuniteetti on kallis, pitkä ja epäeettinen tapa hoitaa koronaepidemia. Pitäisi ainakin pyrkiä vahvasti pandemian sammutukseen, vaikkei se täysin onnistuisikaan.
