– Tämä vuosi on ollut ihmeellinen. Tauti on hävinnyt, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Matti Nyberg sanoo Uutissuomalaiselle.
Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtajan Terhi Laaksosen mukaan tämän vuoden ainoa luonnonvaraisten lintujen tautitapaus todettiin linnusta, joka oli kuollut jo tammikuussa. Hänen mukaansa tapaus oli viime vuoden epidemian peruja.
Laaksosen mukaan myös muissa Euroopan maissa tartuntoja on todettu tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina. Taustalla voi olla lintuinfluenssan kausiluontoisuus ja eri vuosien välinen vaihtelu. On myös mahdollista, että osa lokkilinnuista on saanut vastustuskykyä taudille.
Lintuinfluenssavirus kuitenkin muuntuu helposti ja voi tartuttaa uusia linturyhmiä.
– Tämän vuoden hyvästä tilanteesta ei voi vetää johtopäätöstä, että tilanne olisi hyvä myös ensi vuonna. Sen takia on tärkeää, että turkistarhoilla huolehditaan jatkossakin lintusuojauksesta, Laaksonen sanoo Uutissuomalaiselle.
Viime vuonna turkistarhoilta lopetettiin jopa 385 000 eläintä, jotta lintuinfluenssan leviäminen saatiin pysäytettyä. Tammikuussa astui voimaan asetus, jonka mukaan viimeistään 15. huhtikuuta jälkeen tarhojen on oltava suojattuja siten, etteivät linnut pääse kosketuksiin turkiseläinten kanssa. Kunnaneläinlääkärit eivät ole vielä tarkastaneet kaikkia tarhoja.
– Tarkastetuilla tarhoilla on tietoni mukaan ollut verkot, mutta joillain tarhoilla on ollut joitain puutteita niiden asennustavassa, Laaksonen kertoo.
Pääosa tarhoista on Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueella. Sieltä arvioidaan Uutissuomalaiselle, että yli puolessa tarhoista on asetettu verkot.
