Ruotsin parlamentissa pidettiin lokakuussa Suomi 100 -juhlaseminaari. Siihen osallistuivat myös kruununprinsessa Victoria ja eduskunnan puhemiehen johtama suomalaisten kansanedustajien valtuuskunta.
Seminaarin tauolla otettiin oheinen valokuva. Siinä ovat samassa kuvassa Rkp:n kirkkonummelainen kansanedustaja Anders Adlercreutz ja prinsessa Victoria.
Historian harrastajaa kuva heistä yhdessä voi hieman huimata. Selitetään se tässä hetken kuluttua, mutta kysytään ensin Anders Adlercreutzilta.
Tiesiköhän Victoria, kenen kanssa hän on kuvassa?
– En osaa sanoa, mutta luulen että hän varmasti tietää tarinan, Anders Adlercreutz arvelee.
Tarinan tietämisen syynä on, että kun vallan siirtymisestä Ruotsissa oli jokin aika sitten kulunut 200 vuotta, kävi Adlercreutzien suvun delegaatio kuninkaanlinnassa. Tapaamisessa käytiin läpi historiallisia tapahtumia ja tuolloisen kuninkaan pakoa linnan läpi häntä pidätettäessä.
Selitettävän tarinan ytimessä on suvun merkittävin hahmo kenraali Carl Johan Adlercreutz (1757-1815).
Hän oli Porvoossa kasvanut Suomen sodan 1808-09 sankari. J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat -kirjan lukeneet tietävät kenraalin.
Tukholmassa 1809 kenraali Adlercreutz vangitsi kuningas Kustaa IV Aadolfin, kun sisällissota uhkasi. Tapaus ei ollut aivan pieni juttu.
Tapahtumat johtivat lopulta Bernadotten suvun tuloon Ruotsin kuningasperheeksi, jota sukua myös prinsessa Victoria edustaa.
– Carl Johan Adlercreutz yritti itse pysyä vallankaappaushankkeen ulkopuolella, kunnes sitten mitä ilmeisimmin näki, ettei ollut muuta vaihtoehtoa. Sitten hän johti pidätystä, jossa kuuden upseerin vähän juntan tapainen ryhmä otti vallan käsiinsä, Anders Adlercreutz kuvailee.
– Carl Johan piti jonkin aikaa valtaa käsissään. Hän ehdotti Kustaa IV:n poikaa seuraavaksi kuninkaaksi, mutta kyllä hän ehdotti itseäänkin kuninkaaksi. Jossain vaiheessa Carl Johan Adlercreutz oli sitä mieltä, että Adlercreutz olisi sopiva kuningassuku Ruotsissa.
Lopulta Ruotsissa kuitenkin päädyttiin sota- ja ulkopolitiikan vaatimuksista ranskalaiseen Bernadotteen.
Carl Johan Adlercreutz on viimeinen ei-kuninkaallinen, joka kuoltuaan sai valtiolliset hautajaiset Ruotsissa.
Kummastakin sukuhaarasta
Palataan Anders Adlercreutziin ja Suomen eduskuntaan.
No, olisiko Adlercreutz ollut hyvä suku kuninkaaksi?
– Mikäs siinä! Olisihan se ollut tietenkin ihan hauskaa, ja pohtia sellaista, vaihtoehtoisen todellisuuden kuviota, Anders Adlercreutz toteaa entistä enemmän nauraen.
– En tiedä miten todellisia hänen pyrkimyksensä olivat. Mutta tällainen todella löytyy historiankirjoista, että hän oli ajatuksen heittänyt esille.
Niin kansanedustaja Anders Adlercreutzin isoisä kuin isoäiti olivat syntyään Adlercreutzeja. Toinen edusti suvun Suomen haaraa, toinen Ruotsin haaraa, joka liittyy vielä suoremmin kenraali Carl Johan Adlercreutziin.
Anders Adlercreutzin isoäidin isoisän isän veli oli Carl Johan Adlercreutz. Isän puolelta Carl Johan Adlercreutz oli kansanedustajan isoisän isoisän isän pikkuserkku.
LUE MYÖS:
Näin J.L. Runeberg hehkutti kansanedustajan esi-isästä
Suomalainen sotilas oli Etelä-Amerikan vapaustaistelun sankari
