Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun merkittävä este. 37 prosentilla pk-yrityksistä on tuoreen Suomen yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan edelleen vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tilanne on pysynyt ennallaan viime syksyn jälkeen.
Yli neljännekselle (27 prosenttia) yrittäjägallupin vastaajista osaavan työvoiman puute on ollut kasvun este. Ongelmia on eniten teollisuudessa ja läntisessä Suomessa.
Tilanne on aavistuksen helpottunut alkukeväästä, mutta edelleen heikompi kuin vuonna 2022. Pienet muutokset johtuvat yritysten tilanteen heikentymisestä, kun mahdollisuudet tarjota työtä ovat vaikeutuneet.
– Suurin kasvupotentiaali on pienissä yrityksissä. Kun yritykset saavat tarpeitaan vastaavaa, osaavaa työvoimaa, ne voivat kasvaa ja kukoistaa alueellaan. Tähän tarvitaan koko maan kattavaa koulutustarjontaa, joka palvelee yritysten ja työelämän tarpeita, Suomen yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen muistuttaa tiedotteessa.
Yrittäjägallupiin vastasi 3.–15. huhtikuuta 1 076 pk-yritysten edustajaa.
Suomen yrittäjien mukaan osaajapula on ratkaistava ammatillisen koulutuksen säästötoimista huolimatta. Päästäkseen pois velkaantumisen kierteestä Suomi tarvitsee vahvaa kasvua ja elinvoimaa joka puolelle maata.
– 1,5 miljoonaa ihmistä työskentelee suomalaisissa yrityksissä. Työssä ja sen ohessa tapahtuva jatkuva oppiminen korostuu, kun työelämä muuttuu nopeasti. Aika harva pärjää yhdellä tutkinnolla koko työuransa ajan, Yrittäjien Kinnunen sanoo.
– Työntekijät tarvitsevat koko ajan uusia tietoja ja taitoja, joita on syytä täydentää myös ammatillisessa koulutuksessa. Kun aikuinen täydentää osaamistaan, aina ei tarvita kokonaisia tutkintoja, vaan työelämän tarpeita vastaavat tutkinnon osat ja pienemmät opintokokonaisuudet riittävät. Ammatillisten oppilaitosten on syytä kehittää niitä vahvasti tulevina vuosina, Kinnunen painottaa.
Ammatillista koulutusta joustavoitettava
Kehysriihen 100 miljoonan euron leikkaus kohdistui ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoihin, joilla on aikaisempi vähintään toisen asteen tutkinto eli ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Kaksi kolmasosaa eli noin 200 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia.
– On hyvä, että leikkaus ei kohdistunut nuorten koulutukseen. Vain alle puolet pk-yrityksistä on tyytyväisiä opiskelijoiden perustaitoihin ja työelämävalmiuksiin. Yrittäjät kokevat, että työpaikoilla menee liikaa aikaa opiskelijan opettamiseen. Tilanteen oikaisemiseen tarvitaan lisää panostusta ja kehittämistä, jota onkin tulossa, Kinnunen sanoo.
– Nyt kun säästöpäätökset on tehty, aikuisten ammatillista koulutusta on joustavoitettava ja tehostettava niin, että yritysten työvoimapula ei pahene entisestään ja hidasta kasvua. Aikuisten aikaisempi osaaminen tulee ottaa entistä paremmin huomioon, jotta he voivat suorittaa tutkinnon joustavasti ja lyhyemmässä ajassa. Myös palkallista oppisopimusta kannattaisi hyödyntää entistä enemmän väylänä uuteen työhön ja ammattiin, Kinnunen ehdottaa.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan parasta aikaa. Yrittäjät painottaa, että tutkinnon osista kannattaa maksaa suhteessa yhtä paljon kuin koko tutkinnoista. Osaamista syventäviä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja kannattaa rahoittaa saman verran kuin perustutkintoja.
– On hienoa, että hallitus panostaa kymmenen miljoonaa euroa aikuiskoulutustuen korvaavaan malliin työvoimapulasta kriittisesti kärsivillä aloilla. Erityisopettajia ja sairaanhoitajia tarvitaan eri puolilla maata. Aikuisten ammatillisen koulutuksen leikkaus saattaa kuitenkin lisätä lähihoitajapulaa, jota on syytä ratkaista myös koulutuksen keinoin – pelkkä mitoituksen höllentäminen ei riitä, Kinnunen arvioi.
