Lähes 80 prosenttia Iskander-ohjuksen navigoinnin komponenteista on yhä USA:sta

Venäjä on ohjusten kriittisten komponenttien osalta täysin riippuvainen lännestä.
Venäläinen Iskander-ohjus arkistokuvassa.
Venäläinen Iskander-ohjus arkistokuvassa. AFP / LEHTIKUVA / EVGENY STETSKO
Venäläinen Iskander-ohjus arkistokuvassa.
Venäläinen Iskander-ohjus arkistokuvassa. AFP / LEHTIKUVA / EVGENY STETSKO

Ukrainan riippumattoman korruption vastaisen komission NAKOn mukaan 78 prosenttia venäläisen, ballistisen 9M723 Iskander-M -ohjuksen inertianavigoinnin järjestelmän komponenteista on yhdysvaltalaisvalmisteisia. Komissio selvitti asian tutkittuaan tätä ohjuksen elementtiä, joka seuraa sen lentorataa ja korjaa sitä lennon aikana.

Yhdysvalloissa tuotetut osat ovat kriittisiä ohjuksen toiminnan kannalta. Niillä varmistetaan ohjauksen signaalin käsittely, analogiadigitaalimuunnos, digitaalinen eristys, virranhallinta ja muisti.

Yhdysvaltalaiset toimittajat olivat suurin ulkomainen lähde, mutta eivät ainoa. Japanista oli peräisin 9,4, Taiwanista 6,3 ja Sveitsistä 6,3 prosenttia komponenteista.

Moskovasta on tähdennetty tuontiosien korvaamista, ja NAKO onkin havainnut joitakin ulkomaisia osia korvatun, mutta pääasiassa yksinkertaisia komponentteja. Komission mukaan Venäjän keskimatkan ballistinen ohjus Orešnik on tällä hetkellä eniten kotimainen.

Kun järjestelmät vaativat suurta tarkkuutta signaalinkäsittelyssä ja datan muuntamisessa, Venäjä on täysin riippuvainen lännestä. NAKOn mukaan tämän vuoksi Venäjän vastaisia pakotteita pitäisi muuttaa. Sen sijaan että yritetään estää kaiken elektroniikan pääsy Venäjälle, pitäisi keskittyä niihin komponentteihin, joita ilman tietyt asejärjestelmät eivät toimi.

Iskander ei ole tässä suhteessa yksin. Muun muassa pääosin Suhoi Su-57 -hävittäjää varten suunnitellun S-71M Monochrome -häiveristeilyohjuksen inertiaohjauksen moduulissa on amerikkalainen Nvidia Jetson Orin -mikrotietokone, jossa on niin Texas Instrumentsin kuin japanilaisen TDK:nkin valmistamia osia.

Venäjän saama läntinen mikroelektroniikka on tullut lähemmän tarkastelun kohteeksi Moskovan laajentaessa ja kiihdyttäessä ballististen ohjusten käyttöä Ukrainassa. Vuoden 2026 alusta Venäjä on laukaissut Ukrainaan yli 500 ballistista ohjusta mukaan lukien pohjoiskorealaiset KN-23- (Hwasong-11A) -ohjukset.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä voi rakentaa jopa 1300 ballistista ohjusta vuodessa, ja sillä on jo 600–630 ohjuksen varasto. Hän korosti, että Ukrainan puolustusvoimat pyrkii hillitsemään Venäjän sotakoneistoa, mutta ohjusiskut jatkuvat siitä huolimatta.

Meridroonit ja lennokit kylvivät tuhoa Venäjän rannikkokaupungissa.
Venäjän johtaja listasi sotasaavutuksia, jotka ovat kaukana todellisuudesta.
Venäläislähteet eivät ole julkisesti kertoneet järjestelmän virallista nimeä, tehoa tai valmistajaa.
Mainos