Mielipidekyselyssä korostuu toive EU:n suuremmasta roolista kansalaisten suojelemiseksi globaaleilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä.
– Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista haluaa EU:n ottavan suurempaa roolia heidän suojelussaan. Tämä on selkeä toive toimista, johon me aiomme vastata. Euroopan on oltava vahvempi, jotta kansalaiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi, kommnetoi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.
– Euroopan parlamentti varmistaa, että jokainen esitys on riittävän rohkea ja kunnianhimoinen, jotta se vastaa Euroopan kohtaamaa vakavaa uhkaa. Euroopan on astuttava esiin nyt, tai on vaarana, että sen yli astellaan huomenna, hän lisää.
Kevään Eurobarometri-kyselyyn osallistuneista suomalaisista 84 prosenttia ja kaikista vastaajista koko EU:ssa 66 prosenttia haluaa EU:n ottavan suuremman roolin heidän suojelemisekseen maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Tämä näkemys on erityisen vahva kyselyyn osallistuneiden nuorten keskuudessa.
Suomalaisvastaajista 81 prosenttia ja EU-tasolla 74 prosenttia uskoo kotimaansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomalaisvastaajat näkevät jäsenyyden hyötyjen konkretisoituvan ennen kaikkea kotimaansa ja muiden EU-maiden välisen yhteistyön edistymisenä (63 %) ja rauhan ylläpitämisenä ja turvallisuuden vahvistumisena (45 %).
EU-kansalaiset puolestaan pitävät EU:n panosta rauhan ylläpitämisessä ja turvallisuuden vahvistamisessa (35 %) tärkeimpänä syynä jäsenyyden hyödyllisyydelle.
Niin EU-kansalaisten kuin suomalaistenkin keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi olla yhtenäisempiä kohdatessaan nykyisiä globaaleja haasteita (93 % suomalaisista, 89 % kaikista), ja että Euroopan unioni tarvitsee lisää keinoja vastatakseen niihin (92 % suomalaisista, 76 % kaikista).
Kansalaiset odottavat EU:n vahvistavan turvallisuutta ja puolustusta
Nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä niin suomalaiset kuin EU-kansalaiset näkevät, että EU:n tulisi keskittyä globaalin asemansa vahvistamiseksi eniten puolustukseen ja turvallisuuteen (49 % suomalaisista, 36 % kaikista) sekä kilpailukykyyn, talouteen ja teollisuuteen (36 % suomalaisista, 32 % kaikista).
Nämä teemat olivat esillä myös maaliskuun Eurooppa-neuvostossa, jossa Euroopan parlamentin puhemies vaati nopeampaa toimintaa ja kunnianhimoa. Tuloksissa korostuvat myös energiaomavaraisuus, -resurssit ja -infrastruktuurit, joita tärkeinä piti EU-kansalaisista 27 prosenttia ja suomalaisista 31 prosenttia.
Neljänneksi tärkeimmän teeman suhteen kaikkien EU-kansalaisten näkemykset eroavat hieman suomalaisista. Kaikkien eurooppalaisten vastauksissa korostuivat elintarviketurva ja maatalous (25 %).
Suomalaisten vastauksissa neljännelle sijalle nousivat puolestaan EU-arvot, kuten demokratia ja ihmisoikeuksien puolustaminen (24 %).
Kyselyn mukaan EU-kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin käsittelevän talous- ja turvallisuuskysymyksiä ensisijaisena asiana.
Suomalaisten päällimmäisinä prioriteetteina korostuvat EU:n puolustus ja turvallisuus (50 %), tuki taloudelle ja uusien työpaikkojen luominen (40 %), ilmastotoimet (33 %) sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate (32 %).
EU-tasolla vastauksissa nousevat esiin inflaatio, hintojen nousu ja elinkustannukset (43 %), EU:n puolustus ja turvallisuus (31 %), köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta (31 %) sekä tuki taloudelle ja uusien työpaikkojen luominen (29 %).
Kuten aikaisemmasta Eurobarometri-kyselystä käy ilmi, inflaatio ja korkeat elinkustannukset olivat tärkeä syy äänestää viime kesän EU-vaaleissa. Taloudellinen tilanne on yhä useiden EU-kansalaisten suurin huolenaihe.
Kolmannes (33 %) EU-kansalaisista odottaa elintasonsa laskevan seuraavan viiden vuoden aikana, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin kesä-heinäkuussa 2024.
Suomalaiset näkevät tilanteen hieman EU:n laajuista keskiarvoa valoisampana: 22 prosenttia suomalaisvastaajista odottaa elintasonsa laskevan, kun taas neljännes (25 %) odottaa sen nousevan.
Tarkasteltaessa arvoja, joita kansalaiset haluaisivat Euroopan parlamentin puolustavan, rauha (47 % suomalaisista, 45 % kaikista), demokratia (40 % suomalaisista, 32 % kaikista), ihmisoikeuksien suojelu (28 % suomalaisista, 22 % kaikista).
Kaksi kolmasosaa vastaajista kannattaa EU-parlamentin roolin vahvistamista
Historialliset trendit osoittavat, että kansalaiset odottavat kriisiaikoina EU:lta päättäväisiä toimia ja ratkaisuja. EU-kansalaisista 50 prosentilla ja suomalaisista 57 prosentilla on myönteinen kuva EU:sta.
Puolestaan 41 prosentilla EU-kansalaista ja 40 prosentilla suomalaisista on kyselyn mukaan positiivinen kuva Euroopan parlamentista. Yli kuusi kymmenestä (62 %) EU-kansalaisesta ja reilu puolet (52 %) suomalaisista haluaisi, että Euroopan parlamentilla olisi merkittävämpi rooli.
Euroopan parlamentin teetättämän talven 2025 Eurobarometri-mielipidekyselyn toteutti Verian kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa 9.1.—4.2.2025. Osallistujat haastateltiin pääasiassa kasvokkain, joskin Tšekissä, Tanskassa, Suomessa, Maltalla, Alankomaissa ja Ruotsissa etäyhteyksin toteutettujen videohaastattelujen muodossa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 354, joista 1 008 Suomessa, ja EU-tulokset on painotettu kunkin maan väestön koon mukaan.
