Kaavailtujen rajoitusten mukaan oluen myynti loppuisi iltakuuden jälkeen perjantaisin ja lauantaisin kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla. Oluen myyntiä rajattaisiin myös sunnuntaiaamuisin.
Nykyisin olutta saa myydä aamuyhdeksästä iltayhdeksään.
Vaikka päätöksiä ei ole tehty ja kyse on toistaiseksi pelkistä kaavailuista, vähittäiskauppa ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Rajoituksilla olisi kaupan alan mukaan vakavia seuraamuksia.
Kauppa katsoo, että oluen myynnin rajoitukset aiheuttaisivat pienten myymälöiden kuolemia ja nostaisivat ruoan hintaa. Se uhkaisi myös useita tuhansia työpaikkoja.
Alkoholilaista vastaavan peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas rauhoittelee kauppiaiden pelkoja.
– Mitään ei ole päätetty rajoituksista. Kaikki on vielä pöydällä, Rajakangas sanoo HS:lle.
Uusi alkoholilaki on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiesityksen piti alun perin valmistua vuodenvaihteessa.
Sen jälkeen takarajaksi kaavailtiin maaliskuun alkua. Asia on Rajakankaan mukaan jäänyt sote-uudistuksen jalkoihin, eikä hallitus ole vielä edes käsitellyt sitä.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto epäilee rajoitusten toimivuutta.
– Ei ole näyttöä, että ne vähentäisivät kulutusta.
Luodon mielestä rajoitukset rokottaisivat erityisesti pieniä kauppoja ja kioskeja. Alle 400 neliön myymälöissä alkoholin osuus myynnistä on hänen mukaansa 12–20 prosenttia. Kustannuksia rajoituksista syntyy koko kaupan alalle.
Suomen Lähikaupan toimitusjohtajan Ralf Holmlundin mukaan kyse on isoista rahoista. Pienissä kaupoissa alkoholin myynti on noin 13–15 prosenttia kokonaismyynnistä.
Rajoitukset iskisivät hänen mukaansa erityisesti pieniin kauppoihin, jotka saavat olla auki muita vapaammin.
– Tämä voi lisätä kaupan keskittymistä Suomessa.
